”Kaikkea ei voi selittää kulttuurieroilla”
Nämä ovat vain muutamia maahanmuuttajaperheisiin liitetyistä uskomuksista. Tosiasiassa niitä on paljon enemmän, toteaa Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija Minna Säävälä.
Säävälän tiistaina julkaistu kirja Perheet muuttoliikkeessä purkaa tyypillisimpiä maahanmuuttajiin liitettyjä myyttejä.
– Uskomukset ovat hyvin yleisiä arkisessa keskustelussa ja mediassa. Yhteistä niille on, että ne perustuvat vähälle tiedolle, Säävälä kertoo.
Maahan muuttaneita on moneksi
Yleisin uskomus Säävälän mukaan on, että kaikki ulkomailta Suomeen muuttavat ovat pakolaisia.
– Kaikista maahan muuttaneista vain 10-15 prosenttia on tullut Suomeen turvapaikanhaun kautta. Yli 60 prosenttia tulee Suomeen perhesyistä, usein suomalaisen aviopuolisona tai lapsena. Työpaikan saaneen perässä voi tulla puoliso ja lapsia. Kansainvälinen adoptiokin on perhesyistä tapahtuvaa maahanmuuttoa.
Perheenyhdistämisiin taas liittyy uskomus siitä, että sen kautta Suomeen tulee tuhansittain ihmisiä köyhistä maista. Säävälän mukaan turvapaikkaperusteisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen kautta on tullut 350-500 ihmistä vuodessa. Tällä hetkellä jonossa on noin 10 000 ihmisen hakemukset.
Säävälä muistuttaa, että viime vuonna voimaan tulleen uuden ulkomaalaislain myötä perheenyhdistämistä sotaa käyvistä maista on vaikeutettu entisestään. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on ilmoittanut, että samalla kun turvapaikka- ja perheenyhdistämishakemusten käsittelyä aiotaan nopeuttaa, myös käytäntöjä aiotaan kiristää.
– Muun kuin EU-maan kansalainen ei voi automaattisesti tuoda edes puolisoaan ja lapsiaan.
Ei oikeutta perheeseen
Tämä on Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen päällikön Anne Alitolppa-Niitamon mukaan ristiriidassa kotoutumista edistävän tavoitteen kanssa.
– On mahdotonta edes puhua kotoutumisesta, kun maahan muuttaneen koko energia menee siitä huolehtimiseen, että hänen perheensä on lähtömaassa.
Vaikka oikeus perheeseen on kirjattu niin YK:n ihmisoikeussopimukseen kuin Euroopan ihmisoikeussopimukseenkin, työssäkäyvä ulkomaalainenkaan ei automaattisesti voi tuoda perhettään Suomeen.
– Tulojen on oltava tarpeeksi korkeat, joten esimerkiksi siivoojan tai lähihoitajan palkalla ei lastaan tai puolisoaan pysty saamaan maahan. Esimerkiksi bussinkuljettajalla, jolla on vaimo ja kaksi lasta, bruttotulojen pitäisi olla 3 200 euroa, Säävälä kertoo.
Jos ulkomailta halutaan tulevaisuudessa työvoimaa, perheen kieltäminen ei Alitolppa-Niitamon mukaan ole oikea tie.
– Perhe on kotoutuvan yksilö tuki ja turva, kun kaikki muu ympärillä muuttuu. Kuinka pitkäksi aikaa ihmiset haluavat jäädä tänne, jos perhettä ei saa tuoda mukana, hän kysyy.
Rasismi pelottaa
Maahanmuuttajiin liittyviä uskomuksia selitetään usein kulttuurieroilla. Ajatellaan esimerkiksi, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kulttuuri estää tyttöjä liikkumasta kodin ulkopuolella. Säävälän mukaan kulttuurieroja on, mutta ne eivät selitä kaikkea. Esimerkiksi suhtautuminen nuorten seksuaalisuuteen saattaa jopa närkästyttää muualta muuttanutta. Vanhemmat haluavat valvoa tyttäriensä liikkumista varmistaakseen perheen kunnian säilymisen.
– Suuri syy on myös vanhempien halu suojella lapsia ja erityisesti tyttöjä, väkivallalta ja rasismilta. He haluaisivat antaa lapsilleen harrastuksia, mutta pelkäävät antaa heidän kulkea yksin.
Yksi uskomus sen sijaan näyttää pitävän paikkaansa. Maahanmuuttajaperheet ovat usein köyhiä. Säävälän mukaan suuri osa vieraskielisistä lapsista näyttää elävän köyhyydessä.
– Osittain se on seurausta siitä, että maahanmuuttajissa on paljon nuoria aikuisia ja lapsia syntyy juuri silloin, kun perheet koettavat löytää paikkansa uudessa maassa. Lähtömaan rankat kokemukset, kielitaidon puute ja ennakkoluulot työmarkkinoilla vaikeuttavat työllistymistä.
Tilanne kuitenkin paranee ajan myötä. Tutkimusten mukaan työttömyys alkaa vähetä nopeasti ja työmarkkina-asema paranee ajan myötä kaikissa maahanmuuttajaryhmissä.
uutiskirje 
