Vaeltajat tuovat elannon Nepalin vuoriston naisille

Vaellusreittien kunnostaminen Katmandun laaksossa ja muualla Nepalin vuoristossa on piristänyt naisten elinkeinotoimintaa. Suomi kuuluu hankkeiden tukijoihin.

Dawa Gyalmo Sherpan kolme poikaa lähti takavuosina työn perässä Malesiaan, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan, koska pieni Mulkharkan kylä Katmandun laaksossa ei tarjonnut elantoa.

Pojat palasivat tyhjin käsin ja valittivat, ettei ulkomailla tienaa tarpeeksi. Pientä teehuonetta pitävästä lukutaidottomasta äidistä tuli taas perheen pääelättäjä.

Sherpan iloksi teehuoneen kävijämäärät ovat kasvaneet sen jälkeen, kun paikallinen järjestö auttoi kunnostamaan kylän läpi kulkevan vanhan vaellusreitin.

– Mulkharkan 200 talon asukkaista noin 60 prosenttia on naisia. Teehuoneet ja majatalot ovat pääasiassa heidän hoidossaan, kertoo Ashok Maharjan Netif-järjestöstä, joka perustettiin 2006 edistämään ympäristön kannalta kestävää maaseutumatkailua.

Vanhat polut kuntoon

Monen nepalilaisperheen elättäjäksi jäi nainen miesten lähdettyä ulkomaille työnhakuun maata koetelleen kymmenvuotisen sisällissodan ja laajan työttömyyden vuoksi. Sota päättyi syksyllä 2006.

Nepalin hallitus ryhtyi 2000-luvulla edistämään kestävää matkailua maaseudun köyhyyden helpottamiseksi. Kuudella alueella eri puolilla maata on parannettu infrastruktuuria ja koulutettu mikroyrittäjiä YK:n, Britannian ja Hollannin tuella.

Netif-järjestö on aloittanut vastaavan työn Katmandun laaksossa Suomen valtion ja Suomen ladun tuella. Kohteena on 72 kilometriä pitkä Katmandun laakson kulttuurireitti.

– Vanha polku oli jäänyt pois käytöstä kunnossapidon puutteen vuoksi. Autamme yhteisöä kunnostamaan ja kaunistamaan sitä istuttamalla puita ja kasveja. Pelkästään Chisapanissa istutettiin viime kuussa 3 200 alppiruusua, hanketta valvova Prabin Paudel kertoo.

Lisää kävijöitä – ja roskia

Reitin varrella sijaitsevassa Mulkharkassa puun poltto on harventanut metsiä. Netif toi kylään uudenlaiset tulisijat, jotka vähensivät polttopuun tarpeen puoleen.

– Opetimme asukkaita valmistamaan prikettejä lannasta ja metsiä valtaavasta haitallisesta köynnöskasvista, Netifin puheenjohtaja Arun Shrestha sanoo.

Naisia koulutettiin myös vihannesten ja maissin luomuviljelyyn, hotellinpidon perusasioihin ja käsitöiden tekoon.

– Ennen perinnepolun kunnostamista seudulla kävi 20 000 matkailijaa vuodessa. Nyt luku on noin 80 000, Paudel jatkaa.

Kysynnän kasvu avaa uusia mahdollisuuksia naisyrittäjille. Mulkharkaan on syntynyt jo kuusi mikrolainoitusta tarjoavaa naisten osuuskuntaa. Myös Dawa Gyalmo Sherpa suunnittelee teehuoneensa laajentamista majataloksi.

Naisten kontolla on myös turistien jättämän roskavanan poistaminen polulta. Naiset tekevät vapaaehtoisen siivousoperaation kahdesti vuodessa. Biojäte erotellaan, palava poltetaan Netifin lahjoittamassa uunissa ja loput toimitetaan kunnan jätehuoltoon.