Talouden tiukat ajat koettelevat myös sosiaalimenoja. Tutkija Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toivoo, että hallitus silti pitää lupauksensa asumistuen korottamisesta.
– Asumistuki kohdentuu paremmin köyhille kuin toimeentulotuki, hän huomauttaa.
Toimeentulotukea jaetaan myös parempituloisille, jos heidän tulonsa putoavat satunnaisesti. Karjalaisen mukaan monet toimeentulotuen saajista ovat köyhyysrajan yläpuolella.
Syyperusteiset osuvat tarkemmin
Karjalaisen mielestä syyperusteiset hyvinvointivaltion tulonsiirrot toimivat paremmin kuin tarveharkintaiset eli toimeentulotuki ja työmarkkinatuki. Työmarkkinatuen saamiseen vaikuttavat yhä puolison tulot.
– Meillä ryhdyttiin 1990-luvun lamassa painottamaan tarveharkintaista sosiaaliturvaa Ison-Britannian tyyliin. Ruotsissa on luotettu syyperusteiseen sosiaaliturvaan.
Toimeentulotukiluukulla hakijan pitää esittää kaikki tiedot taloustilanteestaan tiliotteita myöten. Järjestelmässä on Karjalaisen mukaan kaikuja ajattelusta, että työttömyys on ihmisen oma syy, ja sen takia pitää nöyrtyä.
Muiden sosiaalietuuksien kasvaessa toimeentulotuen osuus vähenee. Sekään ei tunnu kaikille käyvän.
– Ensin itketään, että köyhiä kyykytetään. Sitten sitä, ettei enää kyykytetäkään, Karjalainen hymähtää.
Syyperusteiset sosiaalietuudet toimivat Karjalaisen mukaan paremmin siksikin, että monet eivät ymmärrä edes hakea toimeentulotukea, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Ihmiset turvautuvat mieluummin sukulaisten lainoihin ja jopa pikavippeihin.
– Kynnys on kova.
Toimeentulotukijonot lyhenisivät
Asumistuen korotuksen on epäilty valuvan suoraan vuokranantajien taskuihin ja siten nostavan asumisen hintaa. Karjalainen epäilee, että tokkopa 160 000 asumistukea saavaa taloutta vaikuttavat tällä tavoin.
– En ymmärrä tuota logiikkaa, ikään kuin vuokralaisella ja vuokranantajalla olisi sopimus tuen ohjaamisesta vuokranantajan taskuihin. Enemmän asumisen hintaa nostavat muut tekijät, muun muassa asuntovelallisten korkovähennys, Karjalainen huomauttaa.
Hän lisää, että yli puolet toimeentulotukimenoista menee asumiseen. Jonoja saataisiin purettua asumistukeen satsaamalla.
Isoista tuista voisi nipistää
Jos Karjalaiselta kysyttäisiin mahdollisia leikkauskohtia juustohöylälle, hän nimeäisi asuntovelan korkovähennyksen yhdeksi. Sitä ollaan jo leikkaamassa.
Toinen harkinnan paikka olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ns. taitekohta. Jos ansiot ovat korkeat, työttömyysturvaa saa taitekohdan jälkeen pienemmällä prosentilla. Taitekohta on 105-kertainen peruspäiväraha. Karjalaisen mielestä taitekohdan voisi palauttaa 90-kertaiseen peruspäivärahaan. Se leikkaisi hänen mukaansa vain korkeimpia ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja.
– Sen vaikutus olisi suurempi kuin asumistuen korotuksen, hän vinkkaa budjetin rakentajille.
Kolmas leikkauspaikka hallituksen kaavailuissakin on kotitalousvähennys. Siitä on Karjalaisen mukaan tullut hyvätuloisten verovähennys. Lisäksi se on nostanut kotiremonttien urakkahintoja.
Tutkijan on paha mennä vaatimaan, että hallitus tai kunnat eivät saa koskea tiettyihin etuuksiin, sillä päätökset ovat poliittisia. Karjalainen kuitenkin soisi, että koulutus pysyisi maksuttomana ja että lapsilla olisi oikeus päivähoitoon.
– Ne vähentävät köyhyyttä. Varhaiskasvatuksesta ei saisi missään tapauksessa leikata. Yli kolmivuotiaiden paikka on muiden lasten kanssa hankkimassa kansalaistaitoja. Sinänsä hyvä ummikkoäidin hoiva ei niitä anna.
Esimerkiksi päihdehuollosta ja matalan kynnyksen paikoista leikattiin 1990-luvun lamassa. Karjalaisen mukaan jäljet pelottavat. Nyt on vielä riskinä, että palvelut yksityistetään, ne valuvat kansainvälisten jättien käsiin ja lopulta kunnat joutuvat maksamaan palvelusta entistä enemmän.
Satanen on hyvä alku
Vähimmäisturvaan luvattu sadan euron korotus ensi vuoden alusta auttaa Karjalaisen mukaan hieman. Se ei kuitenkaan juuri vähennä köyhyysrajan alapuolella elävien määrää.
– Pelkästään sosiaaliturvalla sitä ei muutetakaan. Tarvittaisiin töitä myös vähemmän koulutetuille.
Vähimmäisturvan korotuksen vaikutus vaihtelee laskelmien mukaan suuresti. Köyhimmät hyötyvät 25 euron verran, hieman parempituloiset ansioturvan saajat 70 euroa.
Kuva: UP/Birgitta Suorsa
lehti 