Aktiivisiin työllisyystoimiin osoitetun panostuksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole asia, jossa Suomi kunnostautuisi kansainvälisessä vertailussa. Hallitusohjelma lupaa toimiin lisäpanostusta muilla sektoreilla toteutettavien leikkausten sijasta, mutta ei minään suunnanmuutoksena lupausta ei voi pitää.
Suomi on aiemmin menestynyt paremmin, kun on tehty kansainvälisiä vertailuja aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan panostamisessa. Viime vuosina asema on heikentynyt. Yksi syy tähän löytyy dosentti Jouko Kajanojan mukaan siitä, ettei olla reagoitu työttömyyden kasvuun lisäämällä työllisyystoimia.
Suomessa käytetään bruttokansantuotteesta aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan vähän alle yhden prosentin osuus. Meitä enemmän tähän tarkoitukseen käyttävät varoja Ruotsi, Alankomaat, Tanska ja Belgia.
Suomi on EU:n vanhojen jäsenmaiden joukossa puolivälin maa.
Kajanoja kuvaa Suomea EU:n vanhojen jäsenmaiden joukossa puolivälin maaksi.
– Aktiivisen työllisyyspolitiikan toimet ovat viime vuosina vähentyneet varsin tuntuvastikin. Kehitys on ollut samansuuntaista EU:ssa, mutta osuuden väheneminen on täällä tapahtunut nopeammin kuin muissa maissa keskimäärin.
Kajanoja tarkastelee miten paljon aktiivisia työllisyystoimenpiteitä lisättiin vuoden 2008 laman ja pankkikriisin aikana. Suomessa kriisiin ei reagoitu käytännöllisesti katsoen ollenkaan kuten tehtiin muissa maissa. Niissä kasvaneen työttömyyden takia lisättiin työllisyyspolitiikan määrärahoja nopeasti.
Kajanoja puhui Työttömien Valtakunnallisen Yhteisjärjestön ja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen hallitusohjelmaa käsitelleessä seminaarissa.
Hallitusohjelmassa on kolme selkeää kohtaa, joissa lisätään määrärahoja työllisyystoimiin. Lisäys on sadan miljoona euron luokkaa vuositasolla.
Kohdat ovat nuorten yhteiskuntatakuuseen osoitettava 60 miljoonaa euroa, pitkäaikaistyöttömyyden hoidon päävastuun osoittaminen kuntien tehtäväksi (kokeilu 20 miljoonaa vuodessa) ja erilaiset toimet, jotka edistävät pitkäaikaistyöttömien osallistumista palkkatyöhön (20 miljoonaa euroa).
Lisäykset tarkoittavat työllisyyspolitiikkaan osoitettavan panostuksen voimistuvan 5-10 prosentilla. Se, miten suureksi kasvun voi sanoa muodostuvan riippuu Kajanojan mukaan siitä, miten suureksi aktiivisten työllisyyspoliittisten työllisyystoimien kokonaismäärä arvioidaan. Arviot vaihtelevat puolesta miljardista yhteen miljardiin.
– Ei tämä nyt niin kauhean huonolta tunnu, mutta eivät nämä luvut Suomen asemaa kansainvälisessä vertailussa vielä kohenna, kommentoi Jouko Kajanoja.
Jouko Kajanojan ajatuksia hallituksen työpolitiikasta laajemmin perjantaina 16.9. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
