Hallitusohjelmassa luvattu nuorten yhteiskuntatakuuta valmisteleva työryhmä aloitti maanantaina työnsä.
Yhteiskuntatakuu tarkoittaa toteutuessaan sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Takuun toteuttaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012 . Täysimääräisesti se astuisi voimaan vuoden 2013 alusta.
Työn merkitys korostuu
Työryhmän tehtävänä on löytää keinot siihen, miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuisivat osaamistaan vastaavaan työhön ja miten työnantajat innostuisivat auttamaan nuoria työelämän alkuun sekä mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi. Työryhmä laatii myös esitykset työelämän kehittämiseksi niin, että työn merkitys nuorelle korostuu entisestään.
Työssä nuorten työelämästä syrjäytymisen estäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Työryhmää johtaa ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmässä on jäseniä eri ministeriöistä, Kelasta, Kuntaliitosta, Allianssista sekä työmarkkinajärjestöistä.
Työnvälitystilaston mukaan elokuussa 2011 alle 29-vuotiaita oli työttömänä työnhakijana 54 600, joista alle 25-vuotiaita 30 300. Heistä noin kolmanneksella on pelkästään perusasteen koulutus. Lähes puolella työttömistä on suoritettuna ammatillisen keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto, mutta he ovat vailla työtä.
Tuen tarve tunnistettava
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) pitää yhteiskuntatakuuta hallituskauden keskeisenä panostuksena tulevaisuuteen.
– Meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta estämme nuorten syrjäytymisen koulutuksesta, työelämästä ja sitä myöten yhteiskunnasta. Yhteiskuntatakuu on hallituskauden keskeinen panostus tulevaisuuteen ja tulevaisuuden rakentajiin, Ihalainen toteaa.
Nuorisoasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki edellyttää julkisilta palveluilta nuorten tuen tarpeen nykyistä parempaa tunnistamista.
Nuorille suunnattuja palveluja on kehitettävä Arhinmäen mukaan siten, että niissä on riittävästi aikaa kohdata nuori ja kuulla häntä omaa elämäänsä koskevissa asioissa.
– Nuorten parissa toimivien viranomaisten yhteistyön parantuminen edistää myös nuoren oikeuksia saada tarvitsemiaan julkisia palveluja, muistuttaa Arhinmäki.
Toisen asteen opinnot tarpeen
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) korostaa koulutustakuun olevan osa nuorten yhteiskuntatakuuta.
Peruskoulu varustaa kaikki nuoret työelämän, yhteiskunnan ja elinikäisen oppimisen edellyttämillä tiedoilla ja taidoilla. Perusopetuksen suorittaminen ei kuitenkaan riitä, vaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen on käytännössä työmarkkinoille pääsyn ja jatko-opintojen perusedellytys.
Asiat eivät Gustafssonin mukaan kuitenkaan suju tarkoitetulla tavalla.
– Koulutusjärjestelmän jokaisessa vaiheessa osa nuorista jää syrjään. Osa ei jatka lainkaan opintojaan peruskoulun jälkeen ja osa heistä, jotka jatkavat, eivät koskaan suorita tutkintoa. Tämä johtaa lopulta siihen, että meillä 25–34-vuotiaista nuorista aikuisista 100 000 on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
lehti 