Tampereen yliopistossa maanantaina 26. syyskuuta järjestetyssä MindTrekin seminaarissa kysyttiin, mitä internet tekee aivoillemme. Tyhmentääkö se ihmistä?
Internetin vaikutuksia aivoihin tutkinut Nicholas Carr päätyy siihen, että jokainen väline kehittää jotakin kognitiivista kykyä toisen kustannuksella.
Niinpä internetin käyttö heikentää ihmisen kapasiteettia tietoiseen tiedonhankintaan, analyyttiseen ajatteluun, mielikuvitukseen ja pohdintaan.
– Toisaalta se johtaa laajaan ja hienostuneeseen visuaalis-avaruudellisten kykyjen kehitykseen, totesi seminaarissa puhunut Antti Pietiläinen, joka on kääntänyt Carrin teoksen Pinnalliset, mitä internet tekee aivoillemme.
Ilmiöt selittyvät aivojen ominaisuuksilla. Aivot kehittyvät ja muuttuvat koko ajan: toisto ja keskittyminen vahvistaa hermopiirejä, käyttämättä jättäminen heikentää.
Piipahtaa, ei syventyä
Teksti näyttää internetissä samalta kuin painettunakin, mutta se on luonteeltaan erilaista.
– Linkit ovat kyllä variaatioita kirjan viitteistä, mutta niiden vaikutus ei ole sama, Pietiläinen sanoo.
Internetissä linkit rohkaisevat piipahtamaan, eivät syventymään. Lukijan mielenkiinto kohdistuu lopulta hypertekstin koneistoon ja sen toimintoihin, ei itse tekstin ymmärtämiseen.
Carrin mukaan internet siis pirstaloi sisältöä ja tekee keskittymisen vaikeaksi. Oppiminen ja ymmärtäminen vaikeutuu, koska työmuisti ylikuumenee.
Älykkyyden syvyys on kyky siirtää tietoa työmuistista pitkäaikaiseen muistiin. Työmuistin koko on prosessin pullonkaula. Se pystyy tutkimusten mukaan prosessoimaan kerralla vain 2–4 asiaa.
Internetin yhdellä sivulla vilisevät linkit, videot sekä sähköpostit ja muut lisä-ärsykkeet ovat tukkeuttamassa juuri työmuistia.
Pietiläinen selvitti, että aivojen luonnollinen tila on keskittymisen herpaantuminen. Harjoittelulla keskittynyt lukeminen tulee kuitenkin mahdolliseksi.
Lopulta syvä, keskittynyt lukeminen muuttuu automaattiseksi prosessiksi ja silloin tekstin tulkintaan vapautuu enemmän resursseja. Tällaisessa lukemisessa kirja vienee voiton.
Opetusmenetelmiä uudistettava kiireesti
Kielenopettaja, oppikirjailija ja parhaillaan väitöskirjatutkimusta tekevälle Laura Pihkala-Postille Pietiläisen esittelemät tutkimustulokset olivat uusia, mutta eivät yllättäviä. Samansuuntaisiin oletuksiin pohjautuvat hänen omat tutkimuksensa.
Hän selvittää väitöksessään saksan kielen verkko-opetuksen heikkouksia, vahvuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Syy, miksi hän lähti asiaa tutkimaan, löytyy arkisesta opetustyöstä.
– Opettajien yleinen havainto on se, että oppimistulokset ovat alkaneet heiketä. Halusin selvittää, mistä on kysymys saksan kielen oppimisen kohdalla, hän kertoo.
Asiasta on Ruotsissa valmistunut äskettäin tutkimustietoakin. Kun on seurattu 30 vuoden ajan lukemistaitojen kehitystä koululaisilla, on todettu, että maissa, joissa lapset ovat käyttäneet paljon tietokoneita, oppiminen on perinteisin mittarein mitattuna heikentynyt niin sanotulla keskiverto-oppilaalla.
Pihkala-Posti uskoo, että oppimateriaalit ovat vääränlaisia internetsukupolvelle, joka ei saa harjoitusta pitkään tekstiin ja jolle koulu siksi tuntuu raskaalta.
Pihkala-Posti etsiikin uusia, nettiajan lapsille sopivia oppimistapoja. Hän uskoo, että jatkossa koulu ei enää ole vain luokassa istumista. Opetus monipuolistuu ja kotitehtävät muuttuvat. Ryhmätöitä voidaan tehdä internetin avulla.
– Esimerkiksi kielissä ei ole järkeä käyttää yhteistä aikaa kuullun ymmärtämiseen, jossa opettaja laittaa nauhan pyörimään ja kaikki kuuntelevat hiljaa. Tämän voi tehdä kotonakin.
Koulussa muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti. Nyt koulun pitäisi Pihkala-Postin mielestä reagoida nopeammin. Hidas muutos ei enää riitä.
Mediakritiikkiä kouluihin
Internetin tuoma pätkittäisyys ei Pihkala-Postin mukaan ole kieltenopiskelussa ollenkaan niin haitallista kuin mitä se saattaa olla monessa muussa aineessa. Kielten opiskeluun se jopa lisää tasa-arvoa.
Pihkala-Posti uskoo, että juuri kielenopetukseen myös sosiaalinen media sopii hyvin, suomalaisilla kun puhumisen kynnys on korkealla.
– Tähän yritän kehittää hyviä käytäntöjä ja myös tietoturvaa, sillä turvallisuus ja yksityisyyden suoja ovat tärkeitä. Nyt lapset ja nuoret ovat koviin heitteillä netissä.
Internet tarjoaa opetukselle paljon uusia mahdollisuuksia, mutta myös paljon vaaroja.
– Ajatteluamme pystytään ohjailemaan, jos heittäydymme netin vietäväksi ja klikkailemme kaikkea valmiiksi tarjolla olevaa. Ajattelu kapenee, jos vaihtoehtoisia näkökulmia ei tule mistään
Tämä on Pihkala-Postin mukaan huolestuttavaa. Ja se on kasvatuksellisesti, opetuksellisesti ja yhteiskunnallisesti vaarallista.
– Olisi tärkeää, että meillä olisi kriittistä ajattelua. Että oppisimme käyttämään erilaisia lähteitä ja kyseenalaistamaan sitä, mikä meille valmiiksi tuodaan eteen.
Mediakritiikin vahvistamisella tuleekin Pihkala-Postin mukaan olla tärkeä rooli tulevaisuuden koulussa.
lehti 