Harmaan talouden selvitysyksikön mukaan majoitus- ja ravitsemiselinkeino on yksi altteimmista väärinkäytöksille. Vuonna 2008 majoitus- ja ravitsemisalan verojen ja muiden maksujen, kuten eläkkeiden, tappiot olivat yli 300 miljoonaa euroa.
Syitä suureen verovajeeseen ovat muun muassa helposti toteutettava ohimyynti, maksusuoritusten kontrolloinnin hankaluus sekä toimialan työvoimavaltaisuus ja työsuhteiden osa-aikaisuus.
– Harmaan talouden vaikutukset verovajeeseen ovat merkittävät. Voimme viranomaisyhteistyöllä saavuttaa hyviä tuloksia, mutta viime kädessä kyse on yhteiskunnallisista valinnoista, joita jokainen kansalainen arkipäivässään tekee, sanoo johtaja Janne Marttinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Yritysryppäissä verorikoksia
Marttisen mukaan viranomaiset tutkivat nykyään yksittäisten yritysten sijasta yhä enemmän yhteen kietoutuneita yritysryppäitä. Harmaassa taloudessa toimivat yhtiöt ovat usein kytkeytyneet toisiinsa ja niistä on muodostettu saman intressipiirin määräysvallassa olevia keskittymiä. Yritysryppäisiin näyttää kohdistuvan selkeästi enemmän maksuunpanoesityksiä kuin yrityksiin keskimäärin, ja niissä todetaan myös useammin verorikoksia.
Kaksi työryhmää aloitti
Harmaan talouden torjunta on hallitusohjelman kärkihankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti tiistaina kaksi työryhmää valmistelemaan sen torjuntaa. Työryhmät liittyvät laajaan toimenpideohjelmaan, joka tulee eduskunnan käsittelyyn vuoden vaihteessa.
Työryhmistä toinen valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Jälkimmäinen selvittää juuri mahdollisuuksia torjua ohimyyntiä majoitus- ja ravitsemisalalla.
lehti 