Osa Suomen kunnista on lähtenyt innokkaasti tekemään ilmastotyötä. Kuntaliiton mukaan aktiivisia ilmastotyötä tekeviä kuntia on 110, mikä on kolmannes kaikista kunnista.
Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu noin 70 kunnassa. Kunnianhimoisimmat tavoitteet ovat asettaneet viisi Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa olevaa kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Kunnat tavoittelevat ennen vuotta 2030 hiilineutraalisuutta eli vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämistä nykytasosta.
Parhaiten tavoitteessa on onnistunut Uusikaupunki, jonka päästöt ovat laskeneet jo 14 prosenttia vuoden 2007 tasosta.
Suomen ympäristökeskuksen johtajan, professori Jyri Seppälän, mukaan uusiutuvien energialähteiden lisäämisellä on maailmanlaajuisesti suuri painoarvo pyrittäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Uusiutuvan energian osalta Suomen tavoitteena on nostaa osuus loppukulutuksesta lähes 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vain Latvia ja Ruotsi ovat tavoitteessa Suomea edellä.
– Meillä on jo hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Uudessakaupungissa fossiilisia energiantuotantoratkaisuja on korvattu etenkin puupohjaisella energialla.
Yleisempiä kuntien päästövähennystoimia ovat kaukolämpöverkon laajentaminen, kaukolämmön tuottaminen puulla ja rakennusten lämmönlähteen muuttaminen öljystä hakkeeksi.
Tavoite karkaa
Kuntien ponnistelut ovat vain osa suurta ilmastokuviota. EU:n asettamien ilmastotavoitteiden mukaan tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä uusiutuvien energianlähteiden osuutta ja energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Ympäristöministeriön mukaan nykyisellä vauhdilla päästään vain 40 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä.
Seuraavan kerran maailmanlaajuisia sitouttavia päätöksiä yritetään tehdä marras-joulukuussa Etelä-Afrikan Durbanissa. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jaakko Ojala ei usko, että siellä saavutetaan lopullista ratkaisua kattavasta sopimuksesta.
– Teollisuusmaista pitäisi saada suurempia lupauksia. Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa hankalampana pidän Yhdysvaltoja. Kiina, Intia ja Brasilia ovat jo nyt tietyllä tavalla mukana, mutta niiden päästöt täytyy saada laskemaan. Jos näin ei tapahdu, tavoite rajoittaa lämpötilan nousu kahteen asteeseen karkaa kokonaan käsistä. Jos saataisiin edes suhteellinen raja aikaan, sekin olisi edistysaskel.
Suomi voi hyötyä lämpenemisestä
Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo huomauttaa, että tutkijat pitävät kahden asteen tavoitetta jo menetettynä.
– Yli kahden asteen mennään joka tapauksessa. Tutkimusten mukaan jo kahden asteen nousu merkitsisi esimerkiksi mannerjäätiköiden nopeaa sulamista.
Suomessa lämpötilojen arvioidaan ilmastonmuutoksen myötä nousevan selvästi nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Pahimman skenaarion mukaan ilmasto lämpenee kesällä 3–4 ja talvella 7–8 astetta.
Vaikka Suomi voi Alestalon mukaan aluksi hyötyä kylmän ilmaston lämpenemisestä esimerkiksi kasvukauden pidennyttyä, ilmastonmuutos pitää nähdä globaalina ilmiönä.
– Kuivuus, tulvat ja ruoantuotannon häiriöt tulevat varmasti heijastumaan myös meille.
uutiskirje 
