Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki peräänkuuluttaa uusia työn määritelmiä sekä uusia työn ja toimeentulon muotoja, koska työelämän rakenteet ovat rajussa muutoksessa.
Perjantaina Suomen psykiatriyhdistyksen järjestämässä, työn merkitystä käsittelevässä seminaarissa Arhinmäki sanoi huomattavan osan epävarmoissa työsuhteissa olevista suomalaisista olevan yksinyrittäjiä.
– Uusien työyhteisöjen tai oikeammin vanhojen rikkoutumisen kannalta mielenkiintoista on se, että Suomeen on syntynyt suuri palkkatyön ja yrittäjyyden välinen harmaa hetteikkö. Suomen kaikista yrityksistä puolet työllistää vain yhden ihmisen. Tällöin kyse ei ole kasvuhakuisesta yritystoiminnassa vaan perustoimeentulon kokoon haalimisesta, Arhinmäki totesi.
Itsensä työllistäjä ja yksinyrittäjä voi olla palvelualan työntekijä, hoitoalan ammattilainen, koodaaja, tutkija, tulkki, tanssija, näyttelijä, parturi, siivooja tai rekkakuski.
– Työyhteisö, jonka muodostaa parturi ja sakset tai läppäri ja nörtti, on yhä enemmän todellisuutta tämän päivän työelämässä.
Uhka ja mahdollisuus
Arhinmäen mukaan on myös yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat irti perinteisestä palkkatyöstä. Siksi uusien työn muotojen ja työyhteisöjen muodostumisessa voi olla samaan aikaan kyse sekä työelämän kurjistumisesta että mahdollisuuksien avautumisesta.
– Uudet työn ehdot merkitsevät sekä uhkia että mahdollisuuksia. Myös valtiovallan ja ammattiyhdistysliikkeen pitäisi siksi tunnistaa uudet työn muodot, ehdot ja yhteisöt, Arhinmäki korosti.
Osuuskunnat elpyvät
Suomeen on myös 1990-luvulta alkaen elvytetty vanhaa osuuskuntaperinnettä. Työosuuskunnassa on kyse uudesta tavasta organisoida työtä ja elämää. Monet freelance-ammattilaiset perustavat osuuskunnan tai hankkivat yhteiset työtilat saadakseen ympärilleen työyhteisön.
Yrittäjyyden ja palkkatyön välistä harmaata aluetta kuvaamaan on kehitetty käsite entreployee, jonka tarkoittaa yrittäjätyöläistä tai työläisyrittäjää. Työläisyrittäjäksi päätyy yhä useammin henkilö, jonka työ ulkoistetaan ja ostetaan takaisin alihankintapalveluna.
– Näin on käynyt muun muassa monessa kunnan työssä. Toinen vaihtoehto on se, että perinteistä palkkatyötä ei yksinkertaisesti ole. Työnantajan näkökulmasta on kyse siitä, että näin yrittäjäriskiä siirretään enemmän työntekijöille.
lehti 