WWF Suomi vetosi vuosi sitten julkisen ruokahuollon suunnittelijoihin, että ne selvittäisivät kotimaisen kalan lisäämistä ruokatarjonnassaan. Yli 70 prosenttia Suomessa syödystä kalasta tuodaan ulkomailta. Samaan aikaan suurin osa Suomen omasta silakkasaaliista menee turkisten tuottamiseen. Särkikalat taas on heitetty maantäytteeksi.
Nyt WWF Suomen mukaan asiassa on tapahtunut käänne. Esimerkiksi Helsingin kaupunginlaitosten ruokahuollosta vastaavassa Palmiassa ja Fazerilla on viimeksi kuluneen vuoden aikana kehitetty uusia kalareseptejä, joiden raaka-aineina on käytetty muun muassa silakkaa, muikkua ja särkeä.
Viime viikolla Palmia lanseerasi lahnapihvit koulujen Vihreä viikko -teeman yhteydessä. Fazer on tuomassa särki- tai haukituotteen ravintoloihin ensi vuoden alkupuoliskolla.
WWF Suomen meriohjelman johtaja Sampsa Vilhunen sanoo esimerkkien osoittavan, että kalan kulutus Suomessa on saatavissa kestävämmäksi lyhyessäkin ajassa.
– Miljoonat ihmiset syövät lounasravintoloissa ja muissa julkisen ruokahuollon paikoissa päivittäin. Niissä tutuksi tullutta ruokaa valmistetaan myös kotona.
WWF haastaa kalastuselinkeinon
Julkisen ruokahuollon toimijoilla ongelmana ovat kotimaisen kalan epätasainen saatavuus ja hinta. Suurkeittiöillä myös kalan alhainen jalostusaste voi tuoda haasteita. Kysyntää kotimaiselle kalalle kuitenkin riittää.
– Tässä on haastetta kalastuselinkeinolle ja koko tuotantoketjulle. Markkinoita on jo raivattu muun muassa särkikaloille suosiollisemmaksi. Nyt tarvitaan luotettavaa kalan toimitusta ja valmiiksi jalostettuja tuotteita. Toisaalta myös ruokalistojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ja hyväksyä kotimaisen kalan sesonkiluonteinen saatavuus, sanoo Vilhunen.
WWF:n kalaopas laajasti käytössä
WWF Suomen kalatyön tärkeä osa on jo vuosia ollut kuluttajille suunnattu kalaopas. WWF:n tavoitteena on, että kaikki kalat päätyisivät tulevaisuudessa kalaoppaan vihreälle listalle, joka merkitsee, että kalakannat ovat terveet ja ne kestävät pyyntiä. Punaisen listan kalakantojen ostoa tulee välttää.
Kalaopas on saavuttanut suosiota kuluttajien lisäksi myös ruokahuollon puolella. Osa henkilöstöravintoloista luopui viime vuonna kaikista uhanalaisista punaisen listan kaloista ja äyriäisistä ravintoloissaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
– Kalaoppaan perusteella olemme nyt hyllyttäneet reseptipankistamme esimerkiksi kaikki puna-ahventa sisältävät reseptit. Seuraamme vuosittain listaa ekologisista kalalajeista ja sen mukaan teemme päätökset siitä, mitä tuotteita kiinnitämme ruokalistoillemme ja mistä kaloista kehitämme uusia reseptejä, suunnittelija Maarit Maittila Palmiasta kertoo.
lehti 