Yksittäisillä ohjaustoimilla on mahdotonta vaikuttaa opintojen venymiseen ja keskeytymiseen, sillä opintojen sujuminen on hyvin monen eri tekijän summa.
Opintojen keskeyttäminen, opintopoluilta putoaminen, pitkät opiskeluajat ja hidas siirtyminen koulutuksesta työelämään ovat Suomessakin kestohuolenaiheita. Syyt keskeyttämiseen ja opintojen venymiseen voivat olla yksilötasolla, oppilaitoksissa ja yhteiskunnassa, eikä yksittäisillä ohjaustoimilla ei voida vaikuttaa näihin kaikkiin.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen raportissa ”Opintopoluilta opintourille” vedetään yhteen tähänastiset opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen liittyvät tutkimustulokset.
Tutkija Maarit Virolaisen mukaan järjestelmän ja yksilön tavoitteet eivät aina kohtaa opintopolulla.
– Koulutusjärjestelmän tavoitteena on opintojen sujuva eteneminen koulutusasteelta toiselle ilman välivuosia. Opiskelijan näkökulmasta koulutuksen vaihtaminen, uudelleen kouluttautuminen ja alanvaihto voi kuitenkin olla epätyydyttäväksi osoittautuneen valinnan korjaamista tai työllistymisen kannalta järkevää ja hyödyllistä.
Kolmen tason vaikeuksia
Raportin tehneet tutkijat jakavat opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät kolmelle tasolle: yksilötason tekijät, siirtymäjärjestelmään ja yhteiskunnalliseen ympäristöön liittyvät tekijät sekä koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät.
Opiskeluvaikeudet, heikko motivaatio ja opintoihin sitoutumattomuus ovat yksilötason keskeyttämisen syitä kaikilla koulutusasteilla. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ongelmia aiheuttavat eniten epävarmuus uravalinnasta, epärealistiset koulutusodotukset ja puutteelliset elämänhallintataidot.
– Tämä liittyy opiskelijoiden ikään ja kehitysvaiheeseen, professori Marja-Leena Stenström arvioi.
Ammatillisessa koulutuksessa miehet keskeyttävät useammin kuin naiset ja keskeyttäminen tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana tai heti sen jälkeen. Korkeakoulutuksessa ammattikorkeakoululaiset vaihtavat tyypillisesti oppilaitosta kun yliopistoissa opiskelevat vaihtavat koulutusalaa saman yliopiston sisällä.
Ohjausta ja tukea riittävästi
Opintojen sujuvuutta edistävät tutkimusten mukaan oleellisesti opiskelijoiden hyvät psyykkiset voimavarat ja tavoitteellinen toiminta kaikilla koulutusasteilla.
Tutkija Päivi Vuorinen-Lampilan mukaan opintojen sujuvuutta edistävät myös aiempien opintojen hyväksilukemisen järjestäminen, opiskelujärjestelyjen joustavuus, opetuksen ja ohjauksen laatu, oppilaitoksen pedagoginen johtajuus, opiskelijan vuorovaikutus opettajien ja opiskelutovereiden kanssa sekä koulutuksen työelämäyhteydet.
Kolmantena tasona tutkijat nostavat esille yhteiskunnallisen ympäristön ja siirtymäjärjestelmän koulutusasteelta toiselle tai työelämään. Tällä tasolla opintojen sujuvuutta edistävät esimerkiksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, opintotuki ja perhe-etuudet. Vastaavasti siirtymisiä voivat viivästyttää asevelvollisuus, kulttuuristen ryhmien ja sukupuolten väliset erot koulutuksen arvostuksessa ja työllistymisessä eri aloille sekä työmarkkinatilanne.
Myös käytännön työelämää kokeiltava
Kun opiskeluaikoja halutaan lyhentää, tulisi huomioida koulutuspolkuihin eri tasoilla yhteydessä olevat tekijät sekä yhteiskunnan ja työelämän muutos. Yksittäisillä ohjaustoimilla ei voida vaikuttaa niihin kaikkiin.
Koulutuspaikkamäärien suunnittelu ja resurssien suuntaaminen ovat opetushallinnon tehtäväkenttää. Opiskelijoiden tasolla uravalinnan epävarmuutta lievittävät esimerkiksi nuorten mahdollisuus kokeilla työelämää käytännössä ja keskustella eri alojen ihmisten kanssa. Pelkkä teoreettinen tieto ei riitä.
Opinto-ohjauksessa tarvitaan palveluntarjoajien yhteistyötä. Vastaavasti kouluissa pedagoginen johtaminen, ryhmäytyminen ja kuuluminen joukkoon ovat tärkeitä me-hengen luojia.
lehti 