Euromaiden valtiovarainministerit pääsivät aikaisin tiistaina Luxemburgissa sopuun Suomen vaatimista Kreikka-vakuuksista.
– Kuvio on monimutkainen, mutta oleellista on lopputulos eli se, että Suomi saa odotetun tappio-osuuden mukaiset vakuudet, Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoi Kansan Uutisille tiistaina.
Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan vakuudet rajaavat suomalaisten veronmaksajien riskejä Kreikan mahdollisessa uudessa tukipaketissa kattavasti ja tehokkaasti.
– Nyt tehty sopimus on vain yksi osa isoa kokonaisuutta ja pitää olla tyytyväinen siihen, koska julkisuudessa ja oppositiossa on paljon epäilty, että istuvan hallituksen tuoma Eurooppa-politiikan linjanmuutos ei toteudu, mutta nyt se on yhdeltä osin toteutunut, Arhinmäki totesi.
Vakuudet on kirjattu hallitusohjelmaan.
40, ei 20 prosenttia
Odotetun tappio-osuuden mukainen vakuus tarkoittaa kansainvälisten luottoluokituslaitosten arvion mukaista tappion uhkaa. Esimerkiksi Standard&Poorsin arvio on, että yleensä maksukyvyttömyyteen joutuneiden maiden saatavista palautuu 60–70 prosenttia. Nyt määritelty 40 prosenttia vastaa jäljelle jäävää välisummaa.
Julkisuudessa on puhuttu 20 prosentista, mutta luku on Arhinmäen mukaan 40 prosenttia. Sitä vastaava summa kerrytetään erillistilille, jolle asiamies tallettaa kreikkalaisista velkakirjoista kertyvän myyntitulon. Rahaa kerätään 880 miljoonaa euroa, joka vastaa tuota 40 prosenttia.
20 prosenttia taas saadaan tulokseksi, kun laskelmassa otetaan huomioon kriisirahaston vaatima ylitakaus. Ylitakausta tarvitaan, jotta kriisirahastolle saadaan AAA-luottoluokitus ja sen avulla halpaa lainaa.
– Se siis kattaisi sen osuuden, joka jäisi saamatta, Arhinmäki sanoo.
Monimutkaisessa kuviossa Suomi vakuudet halutessaan maksaa pysyvän 1,4 miljardin euron pääoma-osuutensa kriisirahastoon kerralla, kun se aloittaa toimintansa 2013. Muut maat maksavat omansa viiden vuoden kuluessa.
Lisäksi Suomen korkokertymä kriisirahastosta on muita alempi ja vakuudet jäädytetään 15–30 vuodeksi. Vakuudet saa 40 prosentille takausvastuista.
Sopimus ei koske keskustahallitusten päätöksiä
Arhinmäki toteaa tähän, että nyt saadaan vakuudet.
– Jatkossa, jos lainaamme Kreikalle rahaa, meillä on vakuudet niille samalla tavalla kuin vaikkapa silloin, kun joku ottaa pankista lainaa asuntoa varten. Vakuuksia tarvitaan osaan lainasta. Tämä on sopimuksen logiikka.
Tiistaiaamun suomalainen kommentointi on ollut epäilevää. Sopimusta on moitittu sekavaksi ja arvioitu, että Suomi jatkaa joka tapauksessa Kreikkaa luotottaneiden kansainvälisten pankkien ja luottolaitosten tukemista. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen piti Ylen haastattelussa sopimuksen taloudellisia hyötyjä kyseenalaisina.
Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen sanoi aamulla Ylen tv-uutisissa, että vakuuksien arvo on vain nimellinen, eikä niillä ole todellista merkitystä. Hän huomautti, että muut euromaat eivät halunneet käyttää vastaavaa mahdollisuutta.
Arhinmäki painottaa sitä, että tähän mennessä Kreikalle ja Portugalille annetut takuut ja Kreikalle menneet lainaerät on annettu ilman vakuuksia ja ilman sijoittajavastuuta.
– Nyt Suomen osalta vakuusasian jatko on ratkaistu. Sopimushan ei koske niitä päätöksiä, jotka Mari Kiviniemen (kesk.) ja Matti Vanhasen (kesk.) hallitukset ovat tehneet.
Liian kallista muille maille
Vakuusmalli on valmisteltu yhteistyössä euromaiden kesken ja se on periaatteessa kaikkien euromaiden käytettävissä. Muut eivät kuitenkaan ole tarttumassa tähän mahdollisuuteen.
Arhinmäki arvioi, että muille se olisi liian kallista.
– Sopimus on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on vahva parhaan luottoluokituksen AAA-maa ja pystyy maksamaan osuutensa 2013 mahdollisesti perustettavaan pysyvään vakausmekanismiin kerralla.
Hän toteaa, että muut eivät pysty siihen joko siksi, että ne eivät saa lainaa riittävän edullisesti, tai siksi, että niillä on siihen budjettiteknisiä esteitä.
– Me saamme lainaa sellaisella korolla, että pysyvästä vakausmekanismista saatava korko kattaa lainan korkokustannukset, Arhinmäki sanoo.
Toinen syy muiden maiden nihkeyteen on se, että sopimus edellyttää luopumista kriisilainojen mahdollisista korkotuotoista.
– Minusta se ei ole kovin dramaattinen luopuminen. En usko, että vakausmekanismista tulee tässä maailmantilanteessa hirvittävän hyvä pankki maille, jotka antavat sinne takauksia.
Arhinmäki toteaa lisäksi, että vakuuksilla ei ole tarkoitus tehdä voittoa vaan saada omat takaisin.
Sijoittajavastuu vielä hoidattavana
Arhinmäki muistuttaa, että vielä pitää erikseen hoitaa se, että sijoittajat kantavat vastuunsa, jos Kreikalle lainataan rahaa. Se on erityisesti vasemmistolle tärkeä asia.
– Se ei liity nyt tehtyyn vakuussopimukseen, hän toteaa.
– Sijoittajavastuun toteutuminen mitataan vasta jatkossa.
Suomea edusti Luxemburgin kokouksessa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Nyt sovittu malli muistuttaa Suomen ja Kreikan aiempaa kahdenvälistä vakuusmallia, joka kuitenkaan ei kelvannut muille euromaille.
Vakuus muodostetaan asteittain tallettamalla erilliselle tilille, jossa se on sijoitettuna kokonaisuudessaan turvallisiin AAA-luottoluokituksen omaaviin joukkovelkakirjoihin.
Aiheesta muualla verkossa
YLE: Pekkarinen Kreikka-vakuuksista
YLE: Rahoituksen professori Vesa Puttonen selittää vakuuksia
uutiskirje 
