– Kahden kolmen viikon sisällä, lokakuun loppuun mennessä, lehdet ovat tulleet alas puista, kertoo Henry Väre Dendrologian seurasta, puihin erikoistuneesta yhdistyksestä.
Marraskuunkin puolelle voidaan mennä, jos ei tule pakkasia. Väreen mukaan koivu on varistellut lehtiään jo parin viikon ajan. Erot eri lehtipuiden pudotusajankohdissa ovat pienet.
– Saarni tulee ensimmäisten joukossa, Väre erittelee.
Eteläinen laji saarni pudottaa lehtensä varhain. Pihlaja ja koivu tulevat seuraavina.
Lepät säilyttävät lehtensä Väreen mukaan sinnikkäimmin. Tämä johtuu siitä, että leppä pystyy juurinystyröidensä avulla hankkimaan ravintoa. Pelkkään auringonvaloon ravinnonsaantinsa perustavat puut joutuvat pudottamaan lehtensä aikaisemmin. Ne varastoivat talveksi yhteyttämiseen tarvittavat viherhiukkaset runkoon.
Valon väheneminen pudottaa lehdet
Syy lehtien kellastumiseen ja putoamiseen on valon määrän väheneminen. Luonnossa juuri valon rytmisyys on ainoa ”kellontarkka” tekijä. Vähäisesti vaihteleva lämpötilan lasku vaikuttaa lehtien värin muuttumiseen vain marginaalisesti. Lapin ruskaa ei aiheuta pakkanen.
Valorytmisyyden merkityksestä kertoo esimerkiksi se, että Utsjoelta Turun kasvitieteelliseen puutarhaan istutetut koivut pudottavat lehtensä aikaisemmin kuin paikalliset koivut.
Lehtipuille lehtivihreä on elintärkeä aine. Se on varastoitava talven ajaksi. Lehtivihreän avulla kasvit muuttavat hiilidioksidia ja vettä sokeriksi. Samalla vapautuu happea.
Lehtien kellastumisen ja ruskan aiheuttaa se, että viherhiukkaset siirtyvät lehdistä runkoon ja väriä antavat karotenoidit jäävät jäljelle.
Tuuli ei pudota lehtiä
Syksyn tuulet eivät pudota lehtiä, vaan sen tekevät puut itse. Lehtien pudottaminen on puiden aktiivinen toimi. Lehden kantaan muodostuu irtoamissolukko, jonka ansiosta lehti pääsee putoamaan. Tuuli voi luonnollisesti edesauttaa lehden irtoamista.
Lehtien pudottamisen tarkoituksena on estää liika haihdunta talvikaudella. Kylmään aikaan vedensaanti on vähäisempää kuin kesällä.
Lehtien pudottaminen on sikäli tuhlausta, että suuri määrä puun biomassaa joutuu hukille. Olettaisi, että havupuut pystyvät selviytymään paremmin. Lehtipuut ovat kuitenkin kasvukautenaan tehokkaampia.
Pohjoiseen mentäessä lehtipuiden kasvukausi lyhenee, ja siksi havupuut saavat kilpailuetua. Neulasten yhteyttämisteho lehtiin verrattuna on paljon vähäisempi. Kuivuutta ja kylmyyttä neulaset kestävät kuitenkin paremmin.
Siperiassa kasvava lehtikuusi pudottaa talveksi neulasensa. Kovissa pakkasoloissa se ei selviäisi edes havuasussa.
lehti 