Maakuntajärvikilpailu on päättynyt, ja jokaisella Suomen 19 maakunnalla on nyt oma nimikkojärvi.
Selvin äänestystulos oli Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, joissa voittajajärvet Vuohijärvi, Lappajärvi ja Lestijärvi saivat yli 70 prosenttia maakuntansa äänistä.
Selvällä erolla voittajiksi selvisivät myös Pyhäjärven Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaalla, Vanajavesi Kanta-Hämeessä ja Pielinen Pohjois-Karjalassa.
Tiukin kisa käytiin Kainuussa ja Varsinais-Suomessa, joissa johtopaikka vaihtui edestakaisin äänestyksen edetessä. Kainuussa Lentua ja Varsinais-Suomessa Painio saivat kuitenkin lopulta taipua suosikeille, Oulujärvelle ja Säkylän Pyhäjärvelle, Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n verkkotoimittaja Matti Lindholm kertoo.
Tuusulanjärvi voitti Uudellamaalla
Yli 40 prosenttia äänistä annettiin Uudellamaalla. Maakuntajärven tittelin vei Tuusulanjärvi 3 352 äänellään ennen Lohjanjärveä, jonka äänisaalis oli 2 128.
Kaikissa muissa maakunnissa Lohjanjärven äänimääri olisi riittänyt kirkkaasti ykkössijaan.
Voittaja ei aina suurin järvi
Monessa maakunnassa voittoon ei riittänyt se, että on maakunnan suurin järvi. Esimerkiksi Keski-Suomessa voiton vei Keitele ennen Päijännettä ja Pirkanmaalla Längelmävesi ennen Näsijärveä. Etelä-Savossa Saimaa peittää alleen suuren alueen maakunnasta, ja maakunta jopa markkinoi itseään Saimaan maakuntana, mutta äänestyksessä pidemmän korren vei kirkas ja karu Puula.
– Kisan suurimpana yllätyksenä pidän Kallaveden jäämistä kakkossijalle Pohjois-Savossa, ja vieläpä selvin numeroin. Ehkä Kallavettä pidettiin niin itsestään selvänä voittajaehdokkaana, ettei sen puolesta kukaan ryhtynyt laajasti kampanjoimaan. Juojärvi on joka tapauksessa hieno ja monimuotoinen järvi, joka on ehdottomasti tittelinsä arvoinen, SYKEn hydrologi Esko Kuusisto arvioi.
Säkylän Pyhäjärvi kahden maakunnan suosikki
Säkylän Pyhäjärvi ylsi maakuntajärveksi sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa. Satakunnassa tulos oli varsin selvä, mutta Varsinais-Suomessa piskuinen Painio jäi vain kymmenen äänen päähän. Muita kahden maakunnan yhteisiä nimikkojärviä ei tullut, sillä Päijänne tuli valituksi vain Päijät-Hämeessä ja Saimaa vain Etelä-Karjalassa.
Maakuntajärvistä löytyy edustaja lähes jokaiselle Suomen järvityypille. Joukossa on suuria ja syviä, kuten Inarijärvi, ja pieniä ja matalia, kuten Lestijärvi. Monet ovat humusjärviä, kuten Lappajärvi, ja toiset kirkasvetisiä, kuten Vuohijärvi. Luontainen rehevyystasokin vaihtelee rehevästä ja runsaskalkkisesta Östra ja Västra Kyrksundetista erittäin karuun Puulaan.
– Suurin osa maakuntajärvistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Vanajaveden, Lappajärven ja Luodonjärven tila on tyydyttävä ja Tuusulanjärven vain välttävä. Osassa suurempiakin järviä on alueita, jotka ovat pääallasta huonommassa tilassa. Kaikkiaan maakuntajärvien tila vastaa melko tarkkaan järvien tilaa yleensäkin Suomessa, SYKEn limnologi Sari Mitikka arvioi.
Ehdolla oli 150 järveä
Maakuntajärvikilpailu käynnistyi Suomen ympäristökeskuksen perustamalla Järviwiki-sivustolla maaliskuussa. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kansalaiset saivat ehdottaa ja perustella mielestään hyviä ehdokkaita maakuntajärviksi. Yhteydenottoja tuli yhteensä noin 500 ja niissä ehdotettiin yli 150 eri järveä.
Kilpailun arviointiraati nimitti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle. Finaali käytiin tekstiviesti- ja postikorttiäänestyksenä syyskuussa.
lehti 