Metsähallituksella on käytössään 300 laskuria, jotka rekisteröivät kansallispuistojen kävijät. Käyntimäärä rikkoo mitä ilmeisimmin kahden miljoonan käynnin rajan tänä vuonna.
Ensimmäiset laskurit otettiin käyttöön 1990-luvun puolivälissä. Metsähallituksen luonnon virkistyskäytön päällikkö Anneli Leivo arvioi suomalaisten olevan alalla Pohjoismaiden ja Baltian maiden kärkeä. Metsähallitus tekee maiden kanssa yhteistyötä kävijäseurantamenetelmien kehittämisessä.
Lämpöön tai liikkeeseen reagoivat laitteet on Leivon mukaan sijoitettu ilkivallan estämiseksi niin, että kävijä ei niitä havaitsisi. Myös ihmisen painoon reagoivia mattolaskureita käytetään esimerkiksi pitkospuilla. Talveksi laitteita voidaan siirtää hiihtoladun viereen.
Kävijälaskenta otettiin käyttöön Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehdyssä yhteisprojektissa. Mallia saatiin USA:n valtionmetsissä käytetyistä menetelmistä. Sikäläiset laskurit osoittautuivat kuitenkin kömpelöiksi.
Laskurien tekniikka on kehittynyt nopeasti. Laitteita valmistetaan myös kaupallisesti. Suomen oloissa parhaiten toimivaksi on osoittautumassa lämpöön reagoiva laite.
Uusimmat laitteet tunnistavat myös henkilön liikkumissuunnan.
Käyttäjäprofiilia selvitetään myös
Käyntimäärien seurannan lisäksi Metsähallitus tekee kävijätutkimuksia. Niillä on tarkoitus selvittää näkemyksiä puistojen palvelujen laadusta ja motiiveista käydä puistoissa sekä antaa palautetta.
Erittäin tärkeänä syynä käynnilleen sanoo 75 prosenttia olevan maisemat ja luonnon kokemisen. Seuraavaksi tärkeimpiä syitä ovat rentoutuminen, poispääsy melusta ja saasteista sekä henkinen hyvinvointi.
Metsähallituksen luontopalvelujen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist näkeekin yhden syyn kävijämäärien kasvuun olevankin tämän ajan ”hidas elämä”, Slow Life -trendin.
Päiväkävijät viettävät puistossa keskimäärin neljä tuntia ja yöpyjät 3,8 vuorokautta. Matkailukeskusten lähellä sijaitsevien puistojen kävijöiden keski-ikä on 49 vuotta ja päiväkäyntikohteissa kuten Nuuksiossa kymmenen vuotta alhaisempi.
Rosqvist luonnehtii keskiverto päiväkävijää ruuhkakeskuksessa asuvaksi ihmiseksi, joka tavallisesti liikkuu pienessä ryhmässä perheen tai tuttavien kanssa.
Lapissa liikkuvat ovat Rosqvistin mukaan yleensä hyvätuloisia. Muuten kansallispuistot tavoittavat tasaisesti kaikki sosiaaliryhmät.
lehti 