Autoihin saatetaan tankata muutaman vuoden päästä teollisuusjätteistä valmistettua biobutanolia, uskoo professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.
Lassi on tutkinut Suomen Akatemian Kestävä Energia -tutkimusohjelmassa, miten eloperäisistä jätteistä jalostetulla butanolilla voitaisiin korvata bensiiniä. Hänen mukaansa tulokset ovat lupaavia.
– Butanoli näyttäisi sopivan erittäin hyvin bensiinin korvaajaksi. Siinä on enemmän energiaa kuin jo käytössä olevassa alkoholipolttoaineessa etanolissa ja se aiheuttaa vähemmän korroosiota moottorissa.
Koska etanoli on jo kaupallisessa käytössä, Lassi ei näe syytä sille, miksei butanoliakin voitaisi kaupallistaa.
– Isot energiayhtiöt eivät alkoholipolttoaineita kovin paljon noteeraa, mutta teknisesti valmistamiselle ei ole mitään esteitä. Ainoa kysymys on tietenkin kannattavuus, josta pitäisi vielä tehdä laskelmia.
Polttoainetta perunankuorista
Lassin mukaan butanoli kannattaisi tuoda markkinoille fossiiliseen polttoaineeseen sekoitettuna. Tosin esimerkiksi Etelä-Amerikassa on sataprosenttisella butanolilla käyviä autoja.
– Ajoneuvovalmistajat eivät enää ole kovin innokkaita rakentamaan uusia polttomoottorityyppejä, koska meillä ollaan siirtymässä hybridi- ja ehkä jopa sähköajoneuvoihin. Siksi kehitettyjen polttoaineiden pitää olla soveltuvia joko sellaisenaan tai seostettuna fossiiliseen polttoaineeseen.
Omat ongelmansa tuo butanolin monimutkainen käsittelyprosessi.
– Haasteena on, kuinka hyvin biomassa saadaan hajotettua. On turha haaskata biomassaa hirveitä määriä, jos siitä saadaan hyödynnettyä vain 10 prosenttia.
Tutkimuksessa löydettiin useita biomassoja, jotka soveltuvat butanolin valmistamiseen. Bensiinin korviketta voidaan tehdä esimerkiksi sellutehtaan jätteestä ja perunankuorista.
Kaatopaikalta polttoainetta
Toiseksi bensiinin korvaajaksi voisi tutkimuksen mukaan sopia hyvin biokaasusta tuotettu metaani. Sitä saadaan esimerkiksi puhdistamalla kaatopaikkakaasua liikennepolttoaineeksi. Biokaasusta johdettu metaani on todettu tuoteketjultaan yhdeksi parhaimmista liikennepolttoaineista.
Hanketta johtanut professori Jukka Rintala kertoo, että kiinnostus biokaasuteknologiaan on lisääntynyt viime vuosina. Joissakin maissa teknologiaa on jo otettu laajamittaiseen käyttöön. Ruotsissa on jo 5 000–6 000 biokaasulla käyvää autoa. Suomessa kaatopaikkakaasun jalostaminen liikennepolttoaineeksi ei sen sijaan ole edennyt.
Tuotannon käyttöönottoon vaikuttaa kaksi asiaa: kustannukset ja se, ettei kasvihuonekaasu metaania saa päästä ilmaan.
– Metaanipäästöt saadaan kyllä tekniikalla kuriin, mutta se tuo lisää hintaa, Rintala toteaa.
lehti 