Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman asuinolotutkimuksen mukaan 940 000 suomalaista asuu ahtaasti. Määritelmän mukaan ihminen asuu ahtaasti, jos asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti.
Edelliseen vuoteen verrattuna ahtaasti asuvien määrä pysyi lähes ennallaan.
Yksin asuva ei siten määritelmän mukaan koskaan asu ahtaasti, vaikka asuisi kymmenen neliön yksiössä. Suomessa oli vuoden 2010 lopulla noin miljoona yksineläjää. Noin 40 prosentissa maan 2,5 miljoonasta asunnosta asuu vain yksi henkilö.
Yhdessä asunnossa asuu keskimäärin kaksi henkilöä. Asuntojen keskimääräinen asukasmäärä on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1970 asukkaita oli keskimäärin kolme.
Samaan aikaan yksineläjien määrä on lisääntynyt roimasti. 1970-luvulla yksineläjiä oli noin 300 000.
Puolet asuu omakotitaloissa
Asunnoista noin 40 prosenttia on omakotitaloissa. Rivitaloasuntoja on 14 prosenttia asuntokannasta. Noin 44 prosenttia asunnoista on kerrostaloissa.
Väestö ei kuitenkaan jakaudu samassa suhteessa kuin asuntokanta. Omakotitaloissa asuu puolet suomalaisista ja kerrostaloissa vain kolmasosa. Tämä selittyy sillä, että asunnot ovat kerrostaloissa pienempiä ja niissä asuu pienempiä perheitä kuin rivi- ja pientaloissa.
Keskimääräinen asunnon pinta-ala on 79,5 neliömetriä. Vuodesta 1970 pinta-ala on kasvanut noin 20 neliömetriä.
Yksiöiden keskipinta-ala on 34 neliötä, kaksioiden 55 neliötä ja kolmioiden 79 neliötä. Suuria, yli sadan neliön asuntoja on noin 26 prosenttia asuntokannasta.
Kolmannes vuokra-asuntoja
Tilastokeskuksen mukaan asunnoista 30 prosenttia on vuokra-asuntoja. Suhteellisesti eniten vuokra-asuntoja löytyy Helsingistä, missä niitä on noin puolet asuntokannasta.
Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja on noin 822 000. Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 276 000 asunnolla vuodesta 1990.
Kerrostaloasunnoista noin puolet on vuokra-asuntoja. Rivitaloissa vastaava osuus on noin kolmannes. Omakoti- ja paritaloasunnoista vain kolme prosenttia on vuokra-asuntoja.
uutiskirje 
