Työsuojeluvaalit lähestyvät: Jokaisen voitava vaikuttaa työympäristöönsä

Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola sanoo, että työsuojeluvaltuutettu voi olla enemmänkin kuin pelkkä lakien ja sopimusten valvoja. Valtuutetulla on mahdollisuus kehittää työpaikan turvallisuutta, terveellisyyttä, työhyvinvointia ja sitä kautta myös tuottavuutta.

Pesolan mukaan työsuojelu on hidasta mutta palkitsevaa puurtamista. Hetkessä ei tule näkyvää tulosta, mutta vähitellen eteenpäin kulkevista asioista tulee lumipalloreaktio.

– On aina hienoa, kun jollain työpaikalla on saatu selkeitä tuloksia aikaan ja näkee, että työ on kannattanut. Sen näkee ihmisten asenteessa ja motivaatiossa.

Riskejä voi ehkäistä suunnittelulla

Pesolan vetämässä Metalliliiton työsuojeluyksikössä Helsingissä työskentelee viisi toimitsijaa ja sihteeri.

– Lähtökohta on, että me emme voi viedä kaikkia asioita työpaikoille. Työsuojelun on oltava työpaikkojen omaehtoista toimintaa. Me voimme tukea, jakaa tietoa ja antaa koulutusta.

– Tärkeintä on, että jokainen työntekijä pystyisi vaikuttamaan omaan työympäristöönsä. Sitä tukee osaava työsuojeluvaltuutettu ja mahdollisesti työsuojeluasiamiehet. Siinä auttaa myös hyvä työterveyshuolto ja kattavasti tehty vaarojen selvitys ja riskien arviointi.

Pesolan mielestä työpaikoilla ja ammattiosastoissa pitäisikin pohtia nykyistä enemmän ennalta vaikuttamista. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että lakia noudatetaan, mutta työsuojelun kehittäminen on työpaikkojen omissa käsissä.

– Jos joku kuvittelee, että silloin työsuojelu on kunnossa, kun on hankittu kaikki suojavälineet, niin hän on väärässä. Yleensä jos täytyy käyttää suojaimia, jossain kohdin on jääty puolitiehen. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa.

Työsuojeluosaamista myös pienille työpaikoille

Suurimpia työsuojeluongelmia metalliteollisuuden työpaikoilla ovat melu, huono ilmanvaihto, hankalat työasennot ja haitalliset aineet.

Pesolan mukaan niillä työpaikoilla, missä ymmärretään työsuojelutyön ongelmat ja mahdollisuudet, ei suuria ongelmia olekaan. Mutta toisilla työpaikoilla yrityksen johto ajattelee edelleen vanhakantaisesti, että työsuojelu on vain pakollinen kustannuserä, vaikka yhdessä työsuojelun tason kanssa yleensä kohentuvat laatu ja tuottavuus.

Suuremmilla työpaikoilla työsuojeluvaltuutetuilla on keskimäärin enemmän koulutusta, osaamista ja myös aikaa työsuojelukysymysten hoitamiseen kuin pienillä työpaikoilla. Tästä syystä ongelmat tunnistetaan herkemmin.

– Tämä onkin iso kysymys. Meidän pitää saada pienemmille työpaikoille tietoa, osaamista ja kiinnostusta työsuojelun kehittämiseen, Pesola pohtii.

Oman haasteensa työsuojelun kehittämiseen heittää yritysten pilkkoutuminen pienemmiksi yksiköiksi ja niin sanottujen yhteisten työpaikkojen yleistyminen ja vuokratyö. Jo yli puolella työpaikoista työskentelee työntekijöitä, jotka ovat eri työnantajien palveluksessa.

Kuinka jaksaa eläkeikään asti?

Metallityö on keskimäärin fyysisesti hyvin kuormittavaa. Henkistä kuormittavuutta taas lisää esimerkiksi toistotyö, kiire ja koko ajan yleistyvä vuorotyö.

– Yksi suurimpia ongelmia on se, että metallityöntekijä ei selviä eläkkeelle asti näin raskaissa töissä. Ei ole poikkeuksellista, jos siirrytään eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää, vaan on poikkeuksellista, jos sinne selvitään.

Pesola toivoo, että nyt marras-joulukuussa järjestettävät työsuojeluvaalit herättävät työpaikoilla keskustelemaan asioista, ja että työsuojelutehtäviin löytyy intoa ja halukkuutta.

– Parhaassa tapauksessa työsuojeluvaltuutettu ei ole pelkästään lakien, normien ja sopimusten valvoja, vaan hän on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä. Valtuutettu voisi miettiä, millä tavalla työtä on tehtävä, jotta työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä.

Tähän työhön tarjoaa hyvän mahdollisuuden liittojen yhteinen Hyvä työ – Pidempi työura -hanke. Lisätietoa saa muun muassa hankkeen kotisivuilta www.tyohyvinvointi.info .