Perjantaina Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) yleiskokous valitsee jäsenmaita YK:n turvallisuusneuvostoon kaksivuotiskaudelle.
Vajaan vuoden päästä on Suomen vuoro olla valinnan kohteena. Silloin turvallisuusneuvoston länsimaille kuuluvasta kahdesta kiintiöpaikasta kisaavat Suomi, Luxemburg ja Australia.
– Tässä on vuosi aikaa jäljellä. Nyt kannattaa katsoa, onko jotain opittavaa niiden maiden toiminnasta, jotka nyt turvallisuusneuvostoon valitaan, ulkoasiainneuvos Kari Kahiluoto sanoo.
Ulkoministeriössä tehdään hartiavoimin töitä, jotta Suomi pääsisi turvallisuusneuvostoon. Tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
Suomen asema vahvistuisi
Ulkoministeriön edustajien mukaan jäsenyys turvallisuusneuvostossa vahvistaisi Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa.
– Perustelisin tätä ensisijaisesti sillä, että meidän oma turvallisuutemme perustuu siihen, että maailmalla on vahvoja kansainvälisiä järjestöjä. Näistä YK on tärkein järjestö. On meidän itsemme etu vahvistaa YK:ta omalla toiminnallamme ja varmistaa, että YK olisi vahva, Kahiluoto sanoo.
Hänen mielestään paras tapa vahvistaa luottamusta YK:ta kohtaan on, että määräajoin Suomi asettuu käytettäväksi turvallisuusneuvostoon.
– Se myös tarkoittaa, että olemme valmiita kantamaan riskit, mitä jäsenyys tuo mukanaan, Kahiluoto sanoo.
Riskinä on muun muassa, että turvallisuusneuvoston jäsenmaa joutuu kasvattamaan kriisinhallintapanostaan huomattavasti.
Pelitilanne täysin auki
Valintaan vaikuttavat etenkin Suomen maine YK:n jäsenenä ja kehittyvien maiden äänestyskäyttäytyminen yleiskokouksessa.
– Kun turvallisuusneuvostoon haetaan, silloin katsotaan, miten maa on sitoutunut YK:n toimintaan. Kun katsotaan maan sitoutumista YK:hon, on monia mittareita, mitä voidaan seurata. Yksi on kehitysyhteistyömäärärahojen kehittyminen. Toinen on kriisinhallintaan osallistuminen, Kahiluoto selostaa.
Ulkoministeriön virkamiesten mielestä kampanja ei mene hukkaan, vaikka turvallisuusneuvoston paikka jäisikin saamatta.
– Jo pelkästä ehdokkuudesta on hyötyä. Tämä avartaa Suomen kontakteja etenkin kehittyviin maihin. Tämä luo yhteyksiä, jotka toivottavasti toimivat vielä vuosia eteenpäin, Kahiluoto uskoo.
Edellisen kerran Suomi oli turvallisuusneuvoston jäsen vuosina 1989–1990, ja sitä ennen vuosina 1969–1970.
lehti 