Suomesta halutaan Euroopan mallimaa
Ryhmää vetää työministeri Lauri Ihalainen (sd.). Hänen mukaansa strategian perimmäisenä tavoitteena on nostaa työllisyysastetta.
– Se taas edellyttää parannuksia työelämän laatuun, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Työelämän kehittämistä ei tule nähdä tuottavuuden vastakohtana, Ihalainen totesi kehittämisstrategian käynnistysseminaarissa keskiviikkona.
Ihalaisen mukaan aika on ohjelmalle otollinen, koska työelämä muuttuu koko ajan. Odotukset työstä ja työelämästä muuttuvat varsinkin nuorilla. Osaavasta työvoimasta kilpaillaan työsuhteiden laadulla.
– Yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta työ on yhä monelle enemmän kuin keino tulla toimeen. Kiinnittyminen työyhteisöön voi haurastua varsinkin, jos työura pätkittyy.
Ihalaisen mukaan työelämää on ryhdyttävä kehittämään uusilla ja raikkailla tavoilla. Esimerkki tuoreesta näkökulmasta on hänen mielestään raamisopimukseen kirjatut vuosittaiset koulutus- ja työhyvinvointipäivät, joista työnantajat saisivat verohelpotusta.
– Painopiste muuttuu, kun seinien, koneiden ja uuden teknologian lisäksi investoidaan ihmisiin. Tarvitaan enemmän aikaa oppimiseen.
Ammatillinen monitaitoisuus parantaa siirtymistä ammatista toiseen työttömyysuhan edessä. Myös perheystävällisten työaikajärjestelyjen määrä on Ihalaisen mukaan kasvussa.
Uusi kilpailutekijä
Suomi ei tällä hetkellä ole työelämän laadussa Euroopan ykkösmaita. Edellä ovat ainakin Tanska ja Norja. Työoloja koskevassa tyytyväisyydessäkin Suomi on vasta sijalla 11.
– Viime vuosina koko EU-alueella on tapahtunut työelämän laadun heikkenemistä. Pohjoismaissa kokonaiskehityksessä ei ole tapahtunut muutosta suuntaan eikä toiseen, kertoo teknologian kehittämiskeskus Tekesin yksikönjohtaja Tuomo Alasoini.
Alasoinin mukaan työelämän tulisi tarjota yksilöllisiä ratkaisuja ja perustua vuorovaikutteiseen esimiestyöhön.
– Johtamisessa ja työkulttuurissa on tapahtumassa sukupolven murros. Työntekijät tarvitsevat työyhteisötaitoja, kun johtajuus on jaettua.
Alasoini uskoo, että Suomi hyötyy työelämän kehittämisestä monella tavalla.
– Siitä voi tulla Suomelle brändi, joka houkuttelee meille sellaisia osaajia, joilla voidaan lieventää vähentyvästä työvoimasta johtuvia ongelmia. Se myös lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja avaa vientimahdollisuuksia.
Työelämän kehittämisstrategia valmistuu huhtikuun loppuun mennessä. Ihalaisen mukaan on selvää, että tärkein työelämän laatua parantava työ tehdään työpaikoilla.
– Työhyvinvointi ei aina liity lakeihin eikä sopimuksiin vaan työyhteisön tapaan toimia. Työpaikan huoneentaulun tulee olla kunnossa.
Ihalainen muistuttaa, että keskeinen rooli ja vastuu tavoitteiden levittämisessä ja arkipäiväistämisessä on työmarkkinaosapuolilla.
uutiskirje 
