Tieteentekijöiden liitto on huolissaan tohtoritutkinnon suorittaneiden lisääntyneestä työttömyydestä sekä tohtoriopiskelijoiden opintojen rahoituksen lyhytjänteisyydestä.
Tohtoreitten työttömyystilanne on huonontunut vuoden sisällä 15 prosentilla. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisen työttömyystilaston mukaan viime syyskuussa työtä vailla oli 484 tohtoria, kun vastaavana ajankohtana viime vuonna heitä oli 419.
Keskusjärjestö Akava seuraa aktiivisesti yleisimpien akavalaistutkintojen työttömyyskehitystä. Näissä vertailuissa tohtorit ovat ainoa ryhmä, jonka työttömyystilanne on vuoden takaista tilannetta selvästi huonompi.
Vuosittain valmistuvista 1 600 uudesta tohtorista vain kolmannes sijoittuu yliopistouralle. Tohtoreiden työllistymisen kannalta erityisen huono signaali on se, että yritykset ovat vähentäneet väkeä tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöstä. Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan t&k-tehtävissä olevien henkilöiden määrä väheni vuodesta 2009 vuoteen 2010 lähes 900:lla.
Suomen yliopistot UNIFI julkisti hiljattain koulutusalojen rakenteellista kehittämistä pohtineiden neljän työryhmän raportit. Tieteentekijöiden liitto ihmettelee, miksi tohtorikoulutus oli jätetty niissä kovin vähäiselle huomiolle. Esimerkiksi niillä luonnontieteen aloilla, joilla tohtoreitten työttömyys on yleisintä, työryhmä olisi voinut ottaa kantaa tutkintojen määriin.
Eniten työttömiä tohtoreita on edelleen biologian ja biokemian aloilla. Selvästi aiempaa enemmän työttömiä tohtoreita on yhteiskuntatieteen alalla.
Rahoitus pitkäjänteisemmäksi
Tohtorikoulutuksen haasteita pohdittiin Suomen Akatemian ja Korkeakoulujen arviointineuvoston järjestämässä seminaarissa maanantaina Helsingissä. Siellä nousi esille myös tohtorikoulutuksesta 12 Euroopan maassa tehty selvitys, joka kuvaa yli 7 500 tohtorikoulutettavan mielipiteitä muun muassa tutkijanurasta, työllistymisestä, rahoituksesta, työskentelyolosuhteista.
Maakohtaisen vertailun mukaan suomalaisilla tohtorikoulutettavilla on kaikkein epävarmin rahoitustilanne. Vastausten mukaan vajaalla puolella aloittavista tohtorikoulutettavista oli tiedossa yli vuoden mittainen rahoitus, kun esimerkiksi Ruotsissa 82 pros. ja Norjassa peräti 96 pros. tiesi varmuudella rahoituksensa jatkuvan yli vuoden.
Tieteentekijöiden liitto edellyttää väitöskirjan tekijän rahoituksen takaamista neljäksi vuodeksi. Tätä liitto korosti myös lausunnossaan, jonka se antoi Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmän kesällä ilmestyneeseen raporttiin.
lehti 