Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 28.10.2011
Kenraalimajuri evp Ahti Vartiainen (s. 1943) sanoo, että jalkaväkimiinoista luopumisen myötä sodankäynti inhimillistyy. Niistä luovuttaessa umpimähkäisten siviiliuhrien määrä vähenee maailmalla.
– Jos sodankäynti nyt on inhimillistä lainkaan!
Ottawan sopimuksen myötä umpimähkäisten siviiliuhrien määrä vähenee.
Miina-asiantuntija Vartiainen työskenteli pääesikunnassa pioneeri- ja suojelutarkastajana 1990-luvun lopulla. Hän jäi eläkkeelle Helsingin sotilasläänin komentajana 2003.
Vartiainen on nähnyt sodankäynnin jälkiä miinoineen kansainvälisillä komennuksillaan. Hän on ollut Lähi-idässä Golanilla YK-pataljoonan komentajana ja Kyproksella YK-joukkojen komentajana.
Vartiainen on ollut mukana pohtimassa jalkaväkimiinojen käyttöä ja tarvetta Suomessa 1999–2003. Eläköitymisensä jälkeen hän oli vielä 2000-luvulla mukana kansainvälisissä miinakielto- ja valvontaneuvotteluissa.
Vartiainen sanoo, että jalkaväkimiinojen merkittävin tehtävä Suomessa on ollut panssarimiinojen suojauksessa, niiden raivauksen hidastamisessa. Silti hän ei ole huolissaan Suomen liittymisestä jalkaväkimiinat kieltävään kansainväliseen Ottawan sopimukseen. Se ei heikennä hänen mielestään oleellisesti Suomen puolustuskykyä.
– Teknisten sensoriratkaisujen ja eri aselajien toiminnan yhdistelyn avulla saadaan riittävä korvausvaste aikaan.
”Jäitä hattuun”
Jalkaväkimiinakieltoa vastustaville Vartiainen sanoo, että ”jäitä hattuun”.
– Tuntuisi aika hassulta, jos nyt tässä vaiheessa vedettäisiin käsijarru päälle.
Tällä Vartiainen viittaa pitkäaikaiseen valmisteluun, jota Ottawan sopimukseen liittymisen eteen on tehty yhteisymmärryksessä maan poliittisen johdon ja puolustusvoimain kesken.
– Nyt voitaisiin vain todeta, että tämmöinen päätös on tehty ja että näiden vanhojen päätösten takana on kunniakasta seisoa edelleenkin.
Ottawan yleissopimus on vuodelta 1997. Se kieltää jalkaväkimiinojen käytön, kehityksen, tuotannon, hankinnan, varastoinnin ja kuljetukset. Sopimukseen on liittynyt jo 156 maata. Sopimuksen ulkopuolella on edelleen 37 maata.
Suomi on liittymässä viiveellä sopimukseen vuonna 2012. Periaatepäätös liittymisestä tehtiin 2004. Päätös liittymisen valmisteluista syntyi presidentti Tarja Halosen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 2009. Liittymisen loppusuoraa valmistellaan nyt eduskunnassa. Valiokunnat hierovat kannanottojaan sopimukseen ja liittymistä koskeviin lakiluonnoksiin. Suureen saliin sopimus tulee lähi aikoina.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ”Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen on hidastanut jalkaväkimiinojen keskeinen asema osana Suomen alueellista puolustusdoktriinia”.
Suomessa ei ole miinoitettuja alueita. Suomessa ei ole valmistettu jalkaväkimiinoja vuoden 1981 jälkeen eikä niitä ole koskaan viety ulkomaille.
Vartiaisen mukaan koko koko sopimuskehityksen taustalla on ajatus, että ihminen tekee aina päätökset aseiden käytöstä.
– Paluuta passiivisiin järjestelmiin ei enää ole.
lehti 