Viikon kysymys
Ammattiliitto Pro ja ylempien toimihenkilöiden YTN uhkaavat rahoitusalaa työtaistelulla, jonka on määrä alkaa 23.11. Työantajia edustava Finanssialan keskusliitto uhkaa puolestaan työsululla koko rahoitusalaa pari päivää myöhemmin.
Finanssilan keskusliiton mukaan työsulku ei koske järjestäytymättömiä työntekijöitä. Voidaanko ihmistä kohdella sen perusteella, kuuluuko hän ammattiliittoon, työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen?
– Tämä on ikuisuuskysymys. Työntekijäpuolihan yleensä määrittelee lakkorajat niin, että ne koskevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai järjestäytymättömiä. Työnantajapuoli on ollut aina sillä kannalla, että työt eivät mene lakkoon vaan järjestöt riitelevät.
Työsululla uhataan nyt myös Nordean työtekijöitä edustavaa Nordea Unioni Suomea, joka ei ole uhannut työtaistelulla. Onko tämä lain mukaista?
– Tämä on jo aika hankala kysymys. En muista aiemmin tällaista asetelmaa syntyneen. Kuuluuko Nordea Unioni Suomi mihinkään keskusjärjestöön?
He kuuluvat toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon eivätkä ole uhanneet lakolla. Onko tämä laitonta?
– Ei siinä mitään laitonta ole, jos Finanssialan keskusliitto jättää sulkuvaroituksen sekä YTN:lle ja Pro:lle että Nordea Unioni Suomelle. FK:n ajatuksena on todennäköisesti, että pyritään sovittelemaan samaan aikaan kahta työriitaa.
Mutta kun Nordea Unioni Suomi ei ole uhannut työtaistelulla?
– Ei se sitä edellytä. Onhan rakennusalallakin minun urani aikana muutaman kerran ollut tilanne, että rakennustyöläiset eivät ole uhanneet lakolla, mutta työnantajapuoli on uhannut työsululla. Nämä keinot ovat käytettävissä puolin ja toisin. Tässä työnantajapuoli pyrkii todennäköisesti koordinoimaan neuvotteluja jättämällä sulku-uhan myös Nordea Unioni Suomelle.
FK perustelee kaikkia koskevaa työsulkua sillä, että lakonuhka vaarantaa pankkien tietojärjestelmät. Kestääkö tällainen perustelu?
– Kun työriita on…
Mutta kun Nordea Unioni Suomella ei ole mitään riitaa?
– Mutta FK tekee siitä riidan. Kysymys on ilmeisesti ainakin osittain samoja töitä tekevistä toimihenkilöistä. Tässä lienee riita työehtojen tulevasta määräytymisestä kahden eri työehtosopimuksen perusteella. Työnantaja tavoite lienee, että sopimukset olisivat identtiset.
Voiko työnantaja määritellä työsulun rajat niin kuin haluaa?
– Siitä tässä voi herättää kysymyksen, loukkaako tämä jotenkin järjestäytymisvapautta.
Mitä sinä arvelet, loukkaako?
– Ei minulla ainakaan ole mitään tietoa, että tällaisia tapauksia olisi ratkaistu missään virallisessa elimessä niin, että niistä olisi päässyt syntymään käytäntöjä. Työnantajat panevat niin harvoin sulkuja toimeen, että olisi syntynyt käytäntöjä.
Kuva: Mika Peltonen
lehti 