Vihreiden presidenttiehdokas joutui selvittämään Nato-sanomisiaan torstaina Ylen A-talk-ohjelmassa, kun Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Paavo Arhinmäki arvioi presidentinvaalikampanjassa olevan Naton salarakkaista ehdokkaita. Hän vastasi kysymykseen, joka koski sitä, että hänen todettiin sanoneen esimerkiksi vihreiden ehdokas Pekka Haavistolla olevan erilaiset Nato-kannat kuin hänellä.
– Olen eri mieltä Pekan kanssa, kun hän sanonut, että puolueettomuuteen nojaaminen on vanhanaikaista, ja pitää nähdä, että Naton rooli on muuttunut rauhanjärjestönä. Tästä olen eri mieltä. Jos hän sanoo että esimerkiksi puolueettomuus on vanhanaikaista, sehän tarkoittaa, että moderni ihminen haluaa tehdä jotain toisin, Arhinmäki sanoi.
Vasemmiston presidenttikampanjan yksi pääteema on Suomen sotilaallinen puolueettomuus ja Nato-jäsenyyden vastustaminen.
A-talkin Presidenttitaisto osa 2:n vieraina olivat presidenttiehdokkaat Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet (r.), Sari Essayah (kd.) ja Pekka Haavisto.
Ei tunnista itseään
Haavisto sanoi, ettei tunne itseään Arhinmäen arviosta.
– Olen tehnyt työtä Naton kanssa, mutta myös ottanut yhteen Naton kanssa vahvasti tehdessäni YK-työtä, hän sanoi.
– Mutta Nato on myös järjestö, jonka meidän naapurimaat Tanska, Norja Viro ovat valinneet puolustusunionikseen. On aika luonnollista tehdä sen kanssa yhteistyötä.
Arhinmäki piti oleellisena nähdä, että Nato ei ole ruusuinen rauhanjärjestö.
– Se on edelleen sotilasjärjestö.
Hänen mukaansa Nato pyrkii ottamaan haltuunsa kriisinhallintatehtäviä ohi YK:n eli Yhdistyneiden Kansakuntien. Haavisto totesi, että Suomi on pyrkimässä YK:n turvaneuvostoon, koska arvostaa YK:ia.
Hän totesi, että on ymmärrettävää varoa Nato-myönteisten kantoja.
Kansainvälisen yhteistyön synergiaetuja
– Olet sanonut, että on vanhanaikaista tukeutua puolueettomuuteen, Arhinmäki sanoi.
– En ole sanonut, Haavisto vastasi.
Arhinmäki vetosi erityisesti Haaviston syyskuussa 2007 Vihreiden puoluevaltuuskunnassa pitämään puheeseen, kun häneltä kysyttiin perusteluja väitteilleen.
– Ja sitten on pitkä rivi muita, hän sanoi lähteistä.
Lähetyksessä Haavisto sanoi myös tuoneensa omat kantansa avoimesti esiin. Hän myös toimitti valtuuskuntapuheensa jo torstaina Ylelle. Perjantaina aamupäivällä hänen kampanjapäällikkönsä Riikka Kämppi lupasi sen kampanjasivuille.
Sieltä löytyi lehtijutun muotoon toimitettu versio puheesta.
Näin Haavisto ehkä sanoi
Yle arvioi Internet-sivuillaan, että puheen perusteella Arhinmäen väitteillä ei näyttäisi olevan vankkaa pohjaa. Nyt lukijat voivat itse arvioida, mitä Haavisto sanoi Natosta sen perusteella, mitä kampanjatoimisto paljastaa Tampereella 23.9. 2007 pidetystä puheesta:
”Laaja turvallisuuskäsitys ja lisäpanostus kansainväliseen kriisinhallintaan tulisivat olla uuden selonteon kulmakiviä”, Haavisto totesi (valmisteilla olleesta turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa).
Haavisto pitää myönteisenä myös sitä, että uudessa selonteossa selvitetään EU:n turvatakuiden tilanne sekä mahdollisen Suomen NATO-jäsenyyden edut ja haitat.
”Myös NATO on laajentumisensa ja kansainvälisten kriisinhallintatehtävien kautta muuttunut, eikä siitä kannattaisi puhua enää kylmän sodan kielikuvin”, Haavisto muistutti. ”Kun maanpuolustuksesta tulee entistä teknisempää ja myös kalliimpaa, kannattaa katsoa olisiko kansainvälisessä yhteistyössä synergiaetuja.”
Muualla verkossa:
A-talk: Presidenttitaisto osa 2 Yle Areenassa
Haaviston vuoden 2007 puheenvuoro Haavisto 2010-kampanjasivulla
uutiskirje 
