Päättynyt vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja maan pohjoisosassa poikkeuksellisen lämmin. Maaliskuusta lähtien eli 10 kuukautta peräkkäin Suomen keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia, kertovat Ilmatieteen laitoksen tilastot.
Koko maan keskilämpötila oli 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Edellisen kerran yhtä korkea vuoden keskilämpötila oli vuonna 1989. Lämpimämpi vuosi on ollut ainoastaan vuosi 1938.
Vuoden keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon runsaan +6 asteen ja Pohjois-Lapin vajaan asteen välillä. Suurin poikkeama tavanomaisesta oli Lapissa, jossa vuoden keskilämpötila oli 2–3 astetta tavanomaista korkeampi.
Myös sateita saatiin suuressa osassa maata poikkeuksellisen paljon. Vuoden sademäärä oli yli pitkäaikaisen keskiarvon Pohjois-Karjalaa lukuunottamatta. Suurin sademäärä, 963 millimetriä, mitattiin Puolangassa ja pienin, 464 millimetriä, puolestaan Utsjoen Nuorgamissa.
Etelässäkin lähes metri lunta
Vuosi sitten oli hyvin talvista koko maassa. Lunta oli lähes koko maassa jossakin vaiheessa talvea vähintään 40 senttiä. Etenkin maan etelä- ja itäosassa lunta oli selvästi pitkän ajan keskiarvoja enemmän. Etelä-Suomen suurin lumensyvyys oli Kouvolan Utissa mitattu 92 senttiä. Koko maan suurin lumensyvyys mitattiin Kilpisjärven kyläkeskuksessa, jossa oli maaliskuun alussa lunta enimmillään 116 senttiä.
Lämpötilojen osalta tammikuu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Helmikuu oli harvinaisen kylmä. Koko maan keskilämpötila oli lähes kuusi astetta tavanomaista alhaisempi. Talven ja koko vuoden alin lämpötila, -41,8 astetta, mitattiin Sallan Naruskassa 18. helmikuuta.
Kylmän joulu- ja helmikuun johdosta talven 2010–2011 keskilämpötila oli noin 3,4 astetta tavanomaista alhaisempi. Niinpä talvi oli edeltävää talveakin hieman kylmempi.
Kevät eteni vauhdilla
Kylmän talven vastapainoksi kevät oli tavanomaista lämpimämpi. Harvinaisen lämpimän huhtikuun myötä terminen kevät alkoi Pohjois-Lapissa lähes kuukauden tavanomaista aikaisemmin. Huhtikuu olikin paikoin idässä ja pohjoisessa jopa poikkeuksellisen lämmin. Sodankylässä saavutettiin mittaushistorian korkein huhtikuun keskilämpötila.
Terminen kevät jäi lyhyeksi, koska terminen kesä alkoi maan eteläosassa jo toukokuun alkupuolella muutamaa viikkoa tavanomaista aikaisemmin.
Kesällä harvinaisen lämmintä
Kesä oli harvinaisen lämmin. Koko maan keskilämpötila oli kaksi astetta tavanomaista korkeampi. Vastaavanlaisia keskilämpötiloja esiintyy tilastojen mukaan keskimäärin kerran 20–30 vuodessa.
Kesäkuu alkoi poikkeuksellisen helleaallon merkeissä. Yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin noin viikon ajan, useana päivänä myös Lapissa, ja samalla mitattiin vuoden ylin lämpötila +32,8 astetta Ylitornion Meltosjärvellä.
Muutamilla havaintoasemilla kesä oli mittaushistorian lämpimin. Näin kävi muun muassa Helsingin Kaisaniemessä, jossa havaintoja on tehty 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kaupungistumisen myötä 1800-luvun Helsingin havainnot eivät kuitenkaan ole täysin verrannollisia nykypäivään.
Ukkosia ja sateita
Kesällä salamoi keskimääräistä enemmän. Suomen maa-alueilla paikannettiin yhteensä noin 180 000 maasalamaa, joka on noin 40 000 tavanomaista enemmän.
Ukkoset painottuivat kesä- ja heinäkuulle, jolloin paikannettiin seitsemänä vuorokautena yli 10 000 maasalamaa. Tämä on melko harvinaista, sillä tyypillisesti vastaavanlaisia päiviä on Suomen kesässä vain muutama. Kesän 2011 ukkosille oli ominaista runsaat sateet.
Lämpöennätyksiä syksyllä
Myös syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Koko maan lämpötilapoikkeama oli 3,5 astetta.Yksittäisistä päivistä erityisesti syyskuun viimeinen päivä oli harvinainen. Ylin lämpötila, 22,3 astetta, mitattiin Porvoossa ja se on myöhäisin 20 asteen ylitys Suomessa. Marraskuun alussa puolestaan oli myös vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmintä, ja uusia marraskuun lämpöennätyksiä saavutettiinkin useilla havaintoasemilla.
Terminen syksy alkoi maan keski- ja pohjoisosassa syyskuun puolivälissä, mikä oli selvästi tavanomaista myöhemmin. Poikkeama oli maan keskiosassa pari viikkoa, Pohjois-Lapissa noin kuukauden.
Myös terminen talvi oli huomattavasti myöhässä koko maassa. Se alkoi Keski- ja Pohjois-Lapissa marraskuun 9. päivän tienoilla, mikä on kuukauden verran tavanomaista myöhemmin. Maan etelä- ja keskiosassa terminen talvi ei ollut yleisesti ottaen alkanut ainakaan jouluun mennessä, joten näillä alueilla terminen talvi oli ainakin 1-2 kuukautta myöhässä.
Lunta ei ollut marraskuun alussa missään päin Suomea, mikä on harvinaista. Myös marraskuun päättyessä lunta oli vuodenaikaan nähden harvinaisen suppealla alueella.
uutiskirje 
