Turun ja Tukholman väliseen laivamatkaan kuluu aikaa 8-11 tuntia.
– Ruotsinlaivat käyttävät välillä keskimäärin kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin autot henkilökilometriä kohden, Hojar muistuttaa.
Jo 1960-luvulla nostettiin esille kiinteän tieyhteyden rakentaminen Manner-Suomen puolelta Ahvenanmaalle. Asia oli esillä silloisessa Varsinais-Suomen maakuntaliitossa. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin.
Hojarin ajatus kiinteästä yhteydestä syntyi, kun Ahvenanmaan liikenneyhteyksistä oltiin tekemässä selvitystä. Alunperin oli kyse vain yhteydestä Hojarin kotikunnan Föglön ja Ahvenanmaan pääsaaren välillä.
Hojar laskee, että luonnollisin ja lyhyin tie päästä Ahvenanmaan pääsaarelle on Kustavista Brändön, Kumlingen, Sottungan ja Föglön kautta. Koko matka ajettaisiin ilman lauttayhteyksiä. Ahvenanmeren ylitys Ruotsin puolelle olisi tehtävä vesitse.
1,6 miljardin hanke
Hojar laskee, että tien parantamisen sekä tunneleiden ja pengerrysten rakentamisen hinnaksi tulisi teoreettisesti runsaat 1,6 miljardia euroa. Uutta tietä jouduttaisiin rakentamaan noin 30 kilometriä. Yhteyden toteuttaminen tulisi tuskin kyseeseen ilman EU:n tukia.
Matkailuyrittäjänä toimivan Hojarin ehdotus ei saa Varsinais-Suomen liiton taholta kannatusta. Liiton saaristoasiamies Tapani Penttilä kertoi Åbo Underrättelser -lehdelle, että idea on hieman utopistinen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
Hojar muistuttaa kuitenkin, että maakuntaliitto ei ole tehnyt asiasta päätöstä. Föglön kunta päätti vasta viime joulukuun puolivälissä aloittaa rahoitusanomuksen jatkosuunnittelun. Tarkoitus on ottaa asiassa yhteyttä varustamoihin, Ahvenanmaan maakuntahallitukseen, maakuntaliittoon, elinkeinoelämän tahoihin sekä kuntiin.
Investointihankkeeseen voi Hojarin mukaan saada jopa 40 prosentin tuen EU:lta ja itse esitutkimuksiin vieläkin enemmän.
Yhteydet Eurooppaan tärkeät
Hojarin mukaan Lounais-Suomen kannalta yhteyksien parantaminen Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan on tärkeää. Pelkästään nojautumiseen Baltian maiden kautta kulkevaan liikenteeseen ei pidä tukeutua.
Tanskaan ja Saksaan on Ruotsin kautta maakunnasta lyhyempi yhteys. Hojarin mukaan Varsinais-Suomi voisi käyttää tätä etua myös Venäjältä tulevan liikenteen hoitamiseen.
Hoijarin mukaan laiva liikenne Lounais-Suomesta Ruotsiin ja Helsingistä Tallinnaan tukevat toisiaan. Kumpikin väylä Eurooppaan tulee pitää avoinna.
Myös kauttakulkuliikenne Pohjoismaista Suomen kautta Baltiaan hyötyisi nopeammista ja tehokkaammista yhteyksistä.
lehti 