Suomalainen Venäjä-tutkimus pyrkii aiempaa syvemmälle. Suomen Akatemia on juuri käynnistänyt Suomalaisen Venäjän tutkimuksen huippuyksikön, joka tutkii maan nykyisen kehityksen suuria haasteita ja niiden ratkaisemisen edellytyksiä.
Huippuyksikköä johtaa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen. Hänen mukaansa tutkimusohjelmassa paneudutaan viiteen Venäjän tärkeimpään haasteeseen.
Taloudessa tähtäimessä on rakenteen modernisointi monipuolistamalla tuotantorakenne, joka nykyisin perustuu energiatuotantoon.
Venäjän poliittista järjestelmää tarkastellaan autoritaaristen käytäntöjen ja muodollisen demokratian hybridinä, jonka haavoittuvaisuus on tullut viimeksi näkyviin duuman vaalien jälkeisessä kuohunnassa.
Maan hyvinvointivaltion instituutiot ovat heikkoja eikä hyvinvointivaltion malliin liittyviä suuria linjoja ole päätetty. Erityisen suuret sosiaali- ja terveysalan ongelmat ovat Venäjällä edelleen suurelta osin ratkaisematta.
Ulkopolitiikassa Venäjän katsotaan pelaavan monta peliä. Kylmän sodan kaltainen liittoutuminen on idulla Kollektiivisessa turvallisuusorganisaatiossa ja Shanghai-yhteistyössä. Venäjä rakentaa myös omaa etupiiriään suurvaltana samalla kun se integroituu yhä tiiviimmin Euroopan taloudellisiin rakenteisiin.
Neuvostoajan pimeät puolet jatkuvat
Neuvostoliiton jälkeistä Venäjän kulttuurista identiteettiä rakennetaan katsomalla sekä tulevaisuuteen että menneisyyteen. Modernien arvojen ohella perinteinen uskonto vahvistuu ja monet neuvostoajan pimeät puolet, kuten pyrkimys todellisuuden jatkuvaan demonisointiin ja syyllisten etsimiseen jatkavat olemassaoloaan.
Kivisen mukaan mikään näistä haasteista ei ole yksinkertaisesti ratkaistavissa. Toisaalta tilanne on edelleen myös hyvin avoin.
Suomalainen Venäjän tutkimuksen huippuyksikkö haastaa niin venäläiset kuin läntisetkin vallitsevat suuntaukset. Niissä Venäjä on Kivisen mielestä yleensä nähty liian ennalta määrättynä, eikä valintojen ja toimijoiden roolia osata analysoida.
Vallan oikeutus haasteena
Aleksanteri-instituutin varajohtaja, professori Markku Kangaspuro korostaa Venäjän poliittisen järjestelmän rakenteellista ongelmaa.
Venäläinen demokratia konkretisoituu kansanedustuslaitos duuman, hallituksen ja presidentin suhteiden voimatasapainossa. Jos duuma ei hyväksy presidentin hallituksen politiikkaa tai sen ministereitä, duuma hajotetaan ja järjestetään uudet vaalit. Se on uhka, jota useimmat kansanedustajat ja puolueet eivät ole valmiit kohtamaan.
Listavaali, jossa läpi menevät ovat puolueen johdon valitsemia, yhdistettynä Venäjän korkeaan äänikynnykseen, tuottaa duuman edustajiksi jo valmiiksi ylhäältäpäin valikoidun joukon poliitikkoja, katsoo Kangaspuro.
– Venäläinen demokratia on klassisessa mielessä vallankäyttöä, jossa ei edes ole tarkoitus jakaa valtaa vaan legitimoida se äänestämiseksi typistetyllä, demokratiaksi kutsutulla proseduurilla, Kangaspuro määrittelee.
Tulos on kahtalainen. Yhtäältä presidentillinen demokratia, presidentin hallitus ja listavaali tuottavat poliittiseen vallankäyttöön vallan jatkuvuuden mielessä maksimaalisen määrän vakautta, aivan niin kuin on tarkoituskin.
Vaihtoehdottomuudesta pysähtyneisyyteen
Järjestelmän heikkous on kuitenkin sen vaihtoehdottomuus, joka voi johtaa yhteiskunnalliseen pysähtyneisyyteen. Vakauden ylläpitämisestä tulee itseisarvo. Kasautuviin ongelmiin ei löydetä ratkaisuja vaihtoehtojen puuttuessa.
Kangaspuron mukaan vallan jatkuvuuden korostaminen tuottaa sen legitimaation ongelman.
– Kun ei ole vaihtoehtoja, äänestämisestä tulee ritualisoitunutta demokratiaa, joka ei täytä tehtäväänsä enää edes vallan legitimoimiseksi.
Suomalainen Venäjän tutkimuksen huippuyksikön varajohtajana toimii professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.
Muina klusterin vetäjinä toimivat yksikön johtajien lisäksi Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki, Tampereen yliopiston Jean Monet professori Pami Aalto ja Pietarin eurooppalaisen yliopiston professori Vladimir Gel’man.
Yhteensä viiteen klusteriin kuuluu 22 tutkimushanketta, joista osassa työskentelee useampia tutkijoita.
lehti 