Ammattiliitto JHL on voittanut jäsenensä hyväksi merkittävän jutun Korkeimmassa oikeudessa. Päätöksen mukaan toistuvia määräaikaisia työsopimuksia ei saa tehdä sillä perusteella, että työntekijän palkka tulee EU-määrärahasta.
Korkein oikeus katsoi 11. tammikuuta antamassaan tuomiossa, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli menetellyt työsopimuslain vastaisesti, kun se oli usean vuoden aikana solminut toistuvasti peräkkäin määräaikaisia työsopimuksia toimistotyöntekijän kanssa.
Toimistotyöntekijä oli tullut Pirkanmaan TE-keskuksen (nykyisin ELY-keskus) palvelukseen joulukuussa 2000. TE-keskus oli tämän jälkeen tehnyt hänen kanssaan kahdeksan määräaikaista työsopimusta niin, että työsuhde oli jatkunut käytännössä yhtäjaksoisesti helmikuuhun 2006 saakka.
Työsuhteen päätyttyä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL myönsi työntekijälle oikeusavun. Liitto vei määräaikaisten työsopimusten ja työsuhteen päättymisen laillisuuden Tampereen käräjäoikeuden tutkittavaksi. Sekä käräjäoikeus että sittemmin Turun hovioikeus päätyivät JHL:n kannalle ja totesivat määräaikaisuudet perusteettomiksi. Korkein oikeus hylkäsi ELY-keskuksen valituksen ja tuli nyt samaan lopputulokseen kuin alemmat tuomioistuimet.
Oikeus määräsi Pirkanmaan ELY-keskuksen eli valtion maksamaan työntekijälle irtisanomisajan palkkaa ja vahingonkorvausta yhteensä vajaat 24 000 euroa ja korvaamaan kaikki hänen oikeudenkäyntikulunsa.
EU-rahoitus ei vaadi määräaikaisuutta
Toimistotyöntekijä käsitteli päätyönään EU-tukihakemuksia ja kansallisia yritystukihakemuksia sekä niihin liittyviä maksatuspäätöksiä. Lisäksi hän teki muita TE-keskuksen yritysosaston toimistotehtäviä. Työtehtävät liittyivät sekä EU-rahoitettujen että kansallisesti rahoitettujen aluekehityshankkeiden hallinnointiin.
Työnantaja perusteli määräaikaisuuksia sillä, että toimistotyöntekijän palkkaus maksettiin EU:n rakennerahastomäärärahoista. Työnantajan mielestä työntekijän kanssa ei voitu solmia toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta, koska EU:n rakennerahastojen niin sanotun teknisen tuen määrärahat, joista palkka tuli, myönnettiin TE-keskukselle kalenterivuosi kerrallaan.
Työnantajan mukaan työsuhde päättyi, koska palkkaukseen käytetyt EU:n teknisen tuen määrärahat olivat vähentyneet. Tosiasiassa nämä määrärahat tai työt eivät olleet vähentyneet, vaan työntekijän tehtävät annettiin erään toisen määräaikaisen työntekijän hoidettavaksi.
Korkein oikeus katsoi, ettei EU:n rakennerahastolainsäädäntö määrää sitä, että rahaston varoilla voisi palkata vain määräaikaisen työntekijän. Oikeuden mukaan Pirkanmaan ELY-keskuksen tulkinta EU:n rakennerahastosäädöksistä oli ristiriidassa määräaikaisia työntekijöitä koskevan Euroopan neuvoston direktiivin ja eurooppalaisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen solmiman määräaikaisia työsopimuksia koskevan puitesopimuksen tavoitteiden kanssa.
lehti 