Suurten herrojen lisäeläkkeistä maksetaan Helsingin Sanomien maanantaisen jutun mukaan kaksi kolmannesta yleisistä eläkevaroista. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikön Kaija Kallisen (vas.) mukaan totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Hänen mukaansa tilanne johtuu ajasta, jolloin työeläkejärjestelmää ei vielä ollut. Sen syntyessä 1960-luvun alussa rekisteröidyt TEL-lisäeläkkeet kytkettiin sekä etuuksiltaan että rahoituksiltaan lakisääteiseen eläkkeeseen, mutta kysymys ei ollut nyt puhutuista ökyeläkkeistä.
– Suureksi osaksi pomomiesten ja -naisten saamat isot eläkkeet ovat vapaamuotoisia henkivakuutusyhtiöiltä otettuja lisäeläkkeitä tai tyypillisiä johtajasopimuksella sovittuja eläkkeitä. Niiden rahoitus on erilainen. Sitä ei hoideta lakisääteisen eläkkeen puolelta.
Syyt vuosikymmenien takaisia
Lisäeläkkeiden historia juontaa Kallisen mukaan aikaan, jolloin ei ollut lakisääteistä työeläkettä. Yrityskohtaisesti oli sovittu erilaisista eläkkeistä, jotka usein koskivat koko henkilöstöä, ei vain pomoja. Nämä sitten sisällytettiin lakisääteisen työeläkkeen yhteyteen.
– Vuonna 1975 lakisääteisen eläkkeen puolella nostettiin karttumaa ja silloin TEL-lisäedun maksutulo väheni. Jo 1980-luvulla todettiin sen olevan aika kallista ja vihdoin 2001 alusta TEL-lisäeläkejärjestelmät suljettiin. Mutta kun ihmisille on luvattu tällainen eläke, niin luvatut edut pitää maksaa.
– Helsingin Sanomien jutussa kerrottiin lisäeläkettä saavan 90 000 suomalaista. Tämä jo todistaa, että siellä on muitakin kuin pomomiehiä. Määrä johtuu myös siitä, että ihmiset elävät pidempään, sanoo Kaija Kallinen.
Eläkekatto ei ole ratkaisu
Eläkeläisten tulohaitari on tunnetusti iso ja Kallisen mielestä sitä pidetään oikeutetusti epäoikeudenmukaisena. Hänen mukaansa eläkekaton määrääminen lakisääteiseen eläkkeeseen ei ole kuitenkaan ratkaisu tähän.
– Se todennäköisesti säädettäisiin niin matalaksi, että se kolahtaisi ihan tavallisenkin työntekijän päähän. Se lisäisi vapaaehtoisia eläkejärjestelmiä alakohtaisesti, yrityskohtaisesti tai jollakin muulla tavoin. Katto ei johtaisi eläkeläisten keskinäisten tuloerojen kaventumiseen vaan päinvastoin näiden tuloerojen suurenemiseen.
– Tästä syystä olen sitä mieltä, että paras keino saada eläkeläisten keskinäistä tulohaitaria kapeammaksi on progressiivinen verotus. Sitä kautta suurta eläkettä saavat maksavat enemmän veroja valtiolle ja kunnille. Näin ne voivat tuottaa palveluja, joista hyötyvät myös vähätuloiset eläkeläiset, sanoo Kaija Kallinen.
uutiskirje 
