Kaupunkimaisilla asuinalueilla asuvat suomalaiset ovat pääosin varsin tyytyväisiä asuinympäristöönsä, kertoo uusin Asukasbarometri. Lähes kaikki yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvista vastaajista ovat tyytyväisiä asuinalueen yleiseen viihtyisyyteen. Melkein yhdeksän kymmenestä pitää lisäksi asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa.
– Suomalaiset arvostavat asuinympäristönsä rauhallisuutta, luonnonympäristöä, sijaintia ja liikenneyhteyksiä sekä palvelujen saatavuutta. Tyytymättömyyttä herättävät eniten liikenteestä aiheutuvat häiriöt ja ongelmat. Myös asuinalueen sosiaaliset häiriöt, turvattomuus ja rauhattomuus heikentävät viihtyisyyttä, kertoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta.
– Mahdollisuus ympäristöystävälliseen asumiseen on yksi suomalaisen yhteiskunnan valttikortti. Kun vielä pidämme huolta hyvästä palvelutarjonnasta ja asuinalueiden sosiaalisesta toimivuudesta, niin meillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä eri maiden välisessä kilpailussa hyvänä asuinpaikkana, toteaa kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen ympäristöministeriöstä.
Pääosa kyselytutkimuksen vastaajista pitäisi asumisen ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa, jos olisi nyt muuttamassa. Neljännes autoa käyttävistä on harkinnut auton käytön vähentämistä. Eniten auton käytön vähentämistä harkitsevat muissa suurissa keskuksissa kuin pääkaupunkiseudulla asuvat vastaajat.
Vastaajista yli puolet hyväksyy täydennysrakentamisen omalla asuinalueellaan, jos sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan.
Viidennes vastaajista on tyytymättömiä mahdollisuuksiin osallistua asuinaluettaan koskevaan suunnitteluun. Mahdollisuuksiin osallistua oman asuintalon ja pihan päätöksentekoon ollaan selvästi tyytyväisempiä. Vuokra-asunnoissa asuvat kokevat vaikuttamismahdollisuutensa asuintalonsa päätöksentekoon kuitenkin selvästi heikommiksi kuin omistusasunnoissa asuvat.
Kaupat ja joukkoliikenne
toivotuimmat puuttuvat palvelut
Puuttuvista palveluista toivotuimmat palvelut asuinalueelle ovat ruokakauppa, muut kaupat ja joukkoliikenne. Pankin ja postin palveluverkosto on harventunut, mutta niin myös niitä toivovien asukkaiden joukko. Tyytymättömyys joukkoliikennepalveluihin on kasvussa, vaikka joukkoliikennepalveluja löytyy asuinalueelta yhtä usein kuin ennenkin.
Autonomistus, auton käyttömahdollisuus ja auton käyttö työ- ja kauppamatkoilla ovat yleistyneet kävelyn ja joukkoliikenteen kustannuksella. Erityisesti yli 65-vuotiaiden auton omistus ja auton käyttö on lisääntynyt.
Vastaajien työmatkojen keskipituus on 13,7 km ja se on kasvanut kuudessa vuodessa 2,3 km. Työmatkojen keskipituus on kasvanut huomattavasti etenkin pienemmissä 10 000 – 20 000 asukkaan taajamissa, mutta yleisesti myös lapsiperheillä. Työmatkan keskimääräinen kesto on 22 minuuttia. Joukkoliikenteellä kulkevien työmatka kestää selvästi pidempään, keskimäärin 36 minuuttia. Joukkoliikenteellä kulkevat ovatkin tyytymättömimpiä työmatkansa kestoon.
Tiiviillä asuinalueilla palvelutaso ja liikenneyhteydet ovat hyvät. Niillä liikutaan paljon jalan ja joukkoliikenteellä, kolme neljästä kävelee ruokakauppaan. Työmatkat ovat lyhyitä ja omalla asuin-alueella työssäkäynti kohtalaisen yleistä. Tiiviillä asuinalueilla on enemmän vaihtoehtoja auton käytölle, ja 30 % niillä asuvista vastaajista onkin harkinnut auton käytön vähentämistä.
Toiveissa rauhallisuus,
palvelut ja oma piha
Edelleen yli puolet vastaajista haluaisi asua omakotitalossa ainakin jossain elämänsä vaiheessa. Toiveasuinalueena ääripäiden, keskustan ja maaseudun, suosio on ollut kasvussa. Toiveasumisen tärkeimmät kriteerit ovat rauhallisuus, palvelujen saatavuus, oma piha ja luonnonläheisyys. Rauhallisuus on tärkein asumisen valintakriteeri aina 65-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen palveluiden saatavuus nousee tärkeämmäksi.
Asumistoiveet ovat usein ristiriitaisia: toisaalta halutaan asua omakotitalossa, toisaalta toivotaan enemmän palveluja ja joukkoliikennettä.
Kerrostaloalueiden vahvuudet johtuvat erityisesti niiden tiiveydestä: palvelut ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja matkat lyhyitä. Rakennettuja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia on paljon. Asuminen on vaivatonta, eikä autoa tarvitse omistaa. Kerrostaloalueiden heikkoudet liittyvät sosiaalisiin häiriöihin ja liikenteen aiheuttamiin ongelmiin. Myös kerrostalopihoihin ollaan entistä tyytymättömämpiä.
Pientaloalueiden vahvuuksia ovat rauhallisuus, luonnonympäristö, miellyttävä ja turvallinen kevyen liikenteen ympäristö, yhteisöllisyys ja sosiaalisten häiriöiden vähäisyys sekä toisaalta pientalon oma piha ja oma päätösvalta.
Asukasbarometri 2010 toteutettiin puhelinhaastatteluna vuoden 2010 loka-joulukuussa, ja siihen vastasi 1 272 yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvaa henkilöä. Kysely tehtiin nyt kolmannen kerran, edelliset toteutettiin vuosina 1998 ja 2004. Asukasbarometri kartoittaa asuinalueiden toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä ihmisten asumistoiveita ja asumisvalintoihin liittyviä ympäristöasenteita.
lehti 