Maailman luonnonsäätiön WWF:n Yangtze Conservation and Development Report 2011 kertoo monien Jangtsejoen valuma-alueen järvien kutistuvan hälyttävästi. Kehitys uhkaa kuivattaa ne kokonaan, ellei nopeasti ryhdytä voimakkaisiin ilmastonmuutosta, teollistumista ja kaupungistumista lievittäviin toimiin.
Jangtsen 1,7 miljoonan neliökilometrin valuma-alueella, joka kattaa yli 20 prosenttia Kiinan pinta-alasta, asuu lähes kolmannes maan yli 1,3 miljardin ihmisen väestöstä, joiden toimeentulo perustuu AsianScientist-verkkolehden mukaan valuma-alueen vesiturvaan.
Raportti korostaa seuraamuksia ja sopeutumistoimien välttämättömyyttä, joita kehityksestä koituu Kolmen rotkon padolle, jossa sijaitsee maailman suurin vesivoimalaitos.
Lähes kolmasosa kiinalaisista riippuvaisia Jangtsejoesta.
Samoin ongelmia aiheutuu jättimäiselle kanavointiohjelmalle, jolla vettä siirretään Jangtsesta pohjoiseen, muun muassa lähes 20 miljoonan asukkaan pääkaupungin Pekingin tarpeisiin. Siirtohankkeen ensimmäisten vaiheiden pitäisi World Construction Networkin tietojen mukaan valmistua runsaan vuoden kuluttua.
Hälyttäviä merkkejä
Pituuden ja vuotuisen virtaaman suhteen Jangtsea suurempia jokien valuma-alueita ovat vain Niili ja Amazon.
Vuosilta 2007–2010 havaintoaineiston mukaan Keski- ja Ala-Jangtsen 77 järvestä 77 prosentista ei enää saada turvallista juomavettä. 88 prosenttia järvistä kärsii eriasteisesta rehevöitymisestä. Yksin vuonna 2009 juoksutettiin 33 miljardia tonnia jätevettä joen valuma-altaaseen, vuoteen 2003 verrattuna noin 22 prosenttia lisää.
Kiinan tiedeakatemian Nanjingissa sijaitsevan Maantieteen ja limnologian tutkimuslaitoksen johtaja Yang Guishan toteaa, että Jangtsen valuma-alueen ekosysteemeissä on hälyttäviä merkkejä rappeutumisesta. Teollisuuden päästöjen aiheuttama rehevöityminen kasvaa. Lisäksi on havaittu heikentymistä valuma-alueen kyvyssä pidättää vettä ja riittämättömiä vesimääriä.
Guishan varoittaa: ”Lyhyellä aikavälillä jäätiköiden sulaminen Qinghain-Tiibetin ylängöllä merkitsee lisävettä. Mutta kun jäätiköt ovat poissa – ja niiden mukana Jangtsejoen lähteet – saatavilla olevat vesivarannot heikkenevät. Vesivaje saattaa kutistaa järviä, jotka ovat riippuvaisia jäätiköiden sulamisesta tai kuivattaa ne kokonaan.”
Tutkija muistuttaa muutosten lisäävän alueen ihmisten ohella paineita eläinlajeihin kuten rosopyöriäisiin ja kiinalaisiin karppeihin.
Teollisuus ja väestönkasvu
Vuosina 1950–2010 Jangtsen keski- ja alavaluma-alue menettivät vedenpidätyskyvystään suurin piirtein 20 miljoonaa olympiakisojen uima-allasta vastaavan määrän. Romahdus on seurannut teollisuuden ja maatalouden aiheuttamista maankäytön muutoksista.
Samoilla alueilla vastaavana aikana on koettu nopea talouskehitys ja väestönkasvu. Samalla laajamittainen kalankasvatus on aiheuttanut saastumista ja rehevöitymistä heikentäen veden laatua järvissä ja muissa vesivarannoissa.
”Raportti osoittaa, että kattava toimintasuunnitelma on ehdottoman välttämätön, jotta tämä korvaamaton varanto voitaisiin turvata tulevaisuutta varten”, korostaa Kiinan WWF:n toiminnanjohtaja Jim Grandville.
Raportti on kolmas osa yhteistutkimusta, jonka ovat toteuttaneet WWF, Nanjingin maantieteen ja limnologian tutkimuslaitos, Kiinan tiedeakatemia sekä Kansallinen kehityspankki.
uutiskirje 
