Aina avoinna -yhteiskunta on tehnyt aikuisten työelämästä levotonta. Seuraukset alkavat näkyä myös lasten levottomuutena.
Jyväskylässä toimivan Niilo Mäki Instituutin tutkijat Pekka Räsänen ja Mika Paananen toteavat Aina avoinna -yhteiskuntamme muuttaneen vanhemmuutta.
– Jos emme ole pätkätöissä, tuomme työt mukanamme kotiimme. Olemme jatkuvassa kännykkävalmiudessa. Aikuisten työelämän levottomuus heijastuu lapselle jäsentymättömänä arkena. Kiireettömille hetkille lapsen kanssa voi jäädä vain vähän aikaa. Arjen ennakoimattomuus heikentää lapsen kykyä kehittää omaa elämänhallintaansa. Levoton vanhemmuus tuottaa levottomia lapsia.
Tieteellinen tutkimus on tuonut vahvistusta vanhempien oman elämän hallinnan ja lapsen elämänhallinnan väliselle yhteydelle. Tulosten mukaan arjen johdonmukaisuus ja ennakoitavuus luovat lapselle turvallisuutta. Jäsentyneessä ja turvallisessa arjessa lapsi myös oppii hallitsemaan omaa mieltään ja toimintaansa, myös malttamaan, kun niin täytyy.
Ennakoitava arki auttaa
Lasten tunne-elämän, itsesäätelyn ja maltin kehitykseen paneudutaan Jyväskylässä keskiviikkona alkaneessa Hyvä Alku -tapahtumassa, johon osallistuu yli 2 000 päivähoidon ja alkuopetuksen asiantuntijaa. Kahden päivän ajan pohditaan, miten tukea vanhemmuutta ja rakentaa lapsille kehitystä tukeva arki.
Räsäsen ja Paanasen mukaan johdonmukaisuus ja ennakoitavuus näkyvät arjen tavallisissa perusrutiineissa:
– Aamuherätykset, päivärytmit, iltatoimet, säännöllinen ruokailu ja riittävä uni. Myönteinen palaute ja kannustus arkirutiinien sujumisesta luo lapselle halun toimia niiden mukaan. Kehuminen tukee kehitystä.
Ennakoitava arki antaa tutkijoiden mukaan tilaa johdonmukaisuudelle ja säännöille.
– Selkeät säännöt sisäistyvät. Ympäristön ennakoitavuus kehittää lapsen kykyä hallita myös omaa mieltään. Tiukkoja kieltoja ja rangaistuksia suositellaan käytettävän harkiten. Laajemmin käytettynä ne lisäävät lapsen uhmakkuutta ja aggressiivisuutta.
Kiireetöntä aikaa lapselle
Tutkija Paananen näkee tämän päivän Suomessa sekä arkea tasapainottavia ja arjen ennakoimattomuutta lisääviä tekijöitä.
– Suuntaa en osaa arvioida, mutta jokaisen vanhemman on hyvä tunnistaa omassa elämässään ja elämäntavassaan mahdollinen riski sille, että omalle lapselle ei jää kiireetöntä aikaa. Fyysisesti tavoitettavissa oleminen on tärkeää ja siinä lasta huomioiva läsnäolo, lyhytkin aika päivässä, on arvokas ja tukee vanhemman kasvatussuhdetta lapseensa.
Osalle lapsista oman tunne-elämän ja oman toiminnan itsesäätely kehittyvät tavanomaista hitaammin. Tutkijoiden mielestä nämä lapset ja heidän vanhempansa tarvitsevat enemmän tukea.
– Tarkkaamattomilla ja ylivilkkailla lapsilla on usein väsyneet vanhemmat.
Tuki ehkäisee syrjäytymistä
Riittävän tuen antaminen sitä tarvitseville on tutkijoiden mukaan kansantaloudellisestikin kannattavaa.
– Tukeminen lapsuudessa on erityisen tärkeää, jos sillä pystytään estämään opinnoista ja työelämästä syrjäytyminen. Yhteiskunnalle syrjäytymisestä koituvat kulut ovat moninkertaiset, jos niitä verrataan lapsuuden aikana tehtyjen kehitystä tukevien toimenpiteiden, koulun tukikeinojen tai kuntouttavan toiminnan kustannuksiin.
– Jos lapsuuden aikana tehdyillä tukimenettelyillä voidaan estää edes osa tuen piirissä olevista syrjäytymiseltä, jäädään selkeästi taloudellisesti ja inhimillisesti plussalle, Mika Paananen arvioi.
Jyväskylässä toimiva Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksiin erikoistunut yksikkö, jonka keskeisenä toiminta-ajatuksena on ehkäistä lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytymistä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
lehti 