Professori Juho Saari pyytää hienotunteisuutta, kun kirjoitetaan hänen ja Diakonissalaitoksen tekemän tutkimuksen kohderyhmästä.
– Nämä ovat kaikkein haavoittuvimpia ihmisiä. He eivät pysty puolustautumaan, Itä-Suomen yliopiston professori painotti torstaina Helsingissä tiedotustilaisuudessa, jossa julkistettiin alustavia tuloksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää koskevasta tutkimuksesta.
Tutkimus tehtiin Diakonissalaitoksen asumispalveluasiakkaiden kanssa. He ovat paljolti laitoksissa kiertäneitä ja usein jo lapsena huostaan otettuja. Tyypillistä on myös päihderiippuvuus ja mielenterveyden ongelmat.
Vastaajista 67 prosentilla koulu oli peruskouluun tai sen alle. 80 prosenttia oli ollut asunnottomana vähintään puoli vuotta, puolet oli ollut psykiatrisessa hoidossa ja 35 prosenttia tunsi itsensä sairaaksi. Noin 75 prosenttia oli ollut vankilassa. Kaikki vastaajat olivat työttömiä.
Merkittävä tulos oli muun muassa se, että toimettomuus ja yksinäisyys ovat kaikista vastoinkäymisistä ne asiat, jotka lopulta syrjäyttävät ihmisen.
Emme edes näe
Tutkimuksen tekee ainutlaatuiseksi se, että se ylipäätään pystyttiin tekemään. Nyt selvitettiin ensimmäistä kertaa heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten hyvinvointia ja sen muutosta.
– Meillä on kasvanut huono-osaisten notkelma, joka on niin kaukana meistä muista, ettemme edes näe sitä, Saari sanoi. Hänen mukaansa useissa tutkimuksissa keskiarvot häivyttävät nämä notkelmat.
Syrjäytyneiden ja huono-osaisten määrää ei tiedetä. Saari puhui muutamista kymmenistä tuhansista ihmisistä. Huono-osaisimpia on lisäksi ollut vaikea saada tutkittaviksi. Eri tutkimuksissa vastausprosentti on voinut olla jopa vain viisi.
– Tämä johtuu esimerkiksi pysyvän osoitteen puutteesta tai laitosstatuksesta, Saari sanoi.
Nyt vastaukset saatiin 75 prosentilta runsaasta 200:sta.
– Nyt tiedämme tämän ihmisryhmän sosiodemografiset taustat ensimmäisen kerran tässä laajuudessa. Tunnemme asiakkaiden koetun hyvinvoinnin ja terveyden, tulevaisuuden odotukset sekä näkemykset palvelujärjestelmistä.
Toimettomuus pahinta
Tutkimusaineisto kertoo myös ongelmien monisukupolvistumisesta, ihmisten yksinäisyydestä ja toimettomuuteen vajoamisesta. Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Jarmo Kökkö sanoi, että syrjäytyneiksi luokitelluilla ihmisillä kuitenkin on toimintavalmiuksia ja halua osallistua.
– Mutta tällä hetkellä suuren ihmisryhmän inhimilliset resurssinsa jäävät käyttämättä, hän totesi.
Elämänlaatua merkittävästi parantava asia on asunto. Tärkeitä ovat myös sosiaalityöntekijät, tässä tapauksessa Diakonissalaitoksen henkilökunta.
– Ydinongelma on toimettomuus, Kökkö sanoi ja kehotti etsimään vastausta siihen, miten estää sitä.
– Nämä ihmiset ovat harvoin työllistettävissä.
Saari oli samaa mieltä.
– Arkipäivän rakenteen puuttuminen on huono-osaisille arkipäivää. Meidän pitää miettiä, miten voidaan luoda mielekkään elämän edellytykset, kun tutut elämän peruspilarit kuten työ ja perhe eivät ole kunnossa, hän sanoi.
Diakonissalaitoksen asumisyksiköissä toimeliaisuutta on kehitetty esimerkiksi liikunnalla.
uutiskirje 
