KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Nöyryyttä ja konstailemattomuutta

Juha Drufva
21.3.2012 9.25
Fediverse-instanssi:

Köyhät ansassa 5

Vain yksi suomalainen seitsemästäkymmenestä sai 1800-luvulla päättää poliittisesti omista asioistaan.

Loput 69 saivat lämmittää hataria mökkejään ja kyntää kivisiä peltojaan vailla ääni- kuin muitakaan kansalaisoikeuksia.

Sosiaalinen marssijärjestys ylhäältä alas oli talollinen, lampuoti, torppari, mäkitupalainen, loinen ja kerjäläinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vuonna 1875 maatalousväestön osuus oli 93 prosenttia kahden miljoonan väestöstä. Sosiaalinen liikkuvuus oli yksisuuntainen; alaspäin tilallisen pojasta tilattomaksi. Jos sosiaalisen kohoamisen kanavat olivatkin 1800-luvulla tukossa, vajoamisen väylät olivat apposen avoinna.

Heimojen väliset erot tunnustettiin ja tunnistettiin, mutta luokkaeroja ja niihin liittyviä epäoikeudenmukaisuuksia ei.

Kansakuntaa rakennettiin hartiapankkityyliin, ja sen nimissä köyhiä kehotettiin työteliäisyyteen ja säästäväisyyteen, mutta heille ei olisi haluttu maksaa käypää palkkaa tehdystä työstä.

J.V. Snellman kirjoitti Saima -lehdessä vuonna 1846:

”Miten voidaan katsoa jonkin kansan tulevan toimeen, kun jokaiselle yksilölle sanotaan: Sinun tulee elättää itsesi, mutta saat tehdä työtä vain niin ja niin monen neljännespeninkulman alueella, tämän alueen maasta et kuitenkaan saa etsiä tuottoa, sillä se ei kuulu sinulle siitä huolimatta, että se odottaa viljelijäänsä.”

Sivistyneistö ei antanut tosiasioiden sumentaa kirkkaita unelmiaan yhtenäisestä kansakunnasta, jossa suomen kielen lisäksi hyveitä olivat nöyryys, tasaisuus ja konstailemattomuus.

Johan Julius Frithiof Perander (1838–85) oli ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut ja julkaissut filosofi.

Vuonna 1869 Perander kirjoitti laajassa artikkelissaan ”Valtiolainojen vaikutuksista” muun muassa: ”Vanhassa yhteiskunnassa kyllä oli vaivannäkijää, vaan siinä ei ollut työmiestä. Työmies siinä ei ollut sankarina. Työmies ei siinä arvioinut ihmisvoimien vaikutusta, vaan turvasi luontoon ja eleskeli satunnaisen menestymisen toivossa…”

Säästöpankkiaatteesta Perander totesi:

”Niin kauan kuin kansa uskoo ainoastaan luonnon kasvua eikä käsitä koronkasvua pääomasta, ei säästöpankit voi mitään vaikuttaa. Vaan kun työmies on oppinut voimansa tuntemaan, kun hän yhteiskunnassa on saanut politiikkansa ja säästöt tehdään siinä täydessä tunnossa, että varallisuus syntyy työstä, silloin säästöpankkien aika on lähestynyt…”

Perander ennakoi, että työväenluokan havaitessa erityisen asemansa ja erityiset etunsa, se rakentaa omat sanomalehtensä, tekee vaatimuksia pääomaa vastaan ja vaatii yhteiskunnallisia laitoksia sille kannalle, ettei varojen hankinto jäisi ainoastaan rikkaiden käsiin, vaan että työmiehellekin työstä ajan pitkään huolen ja ahkeruuden avulla syntyisi pääomaa…

Peranderin jäämistöstä löytyi Marxin Das Kapitalin 1. osa. Toinen osahan ilmestyi Peranderin kuolinvuonna 1885 ja kolmas 1894.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset