Matalaan veteen, hiesupohjalle ja virtaavaan salmeen, neuvoo tutkija Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Joensuun toimipisteestä. Pyydykset on syytä pistää veteen heti jäidenlähdön jälkeen.
Tiedot Saaristomereltä kertovat, että siian kalastussesonki on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Ja kalaakin on tullut.
Kysymys, miksi siiat hakeutuvat keväällä mataliin vesiin, saa tutkijan hieman varovaiseksi. Syynä saattaa olla veden lämpötila tai ravinnon, surviaissääsken toukkien, harvasukasmatojen ja tokkojen saatavuus. Ilmeisesti vaikuttimina ovat kummatkin. Myös pienet kotilot maistuvat siialle.
Vesien lämmetessä siiat hakeutuvat kuitenkin syvempiin vesiin.
– Huhtikuu on eteläisessä Suomessa siian kalastuksen kuumaa aikaa. Toukokuun puolella tulevat särjet paikalla, kertoo kalatalouskonsulentti Marcus Wikström Suomen Vapaa -ajankalastajien Keskusjärjestöstä.
Kalastajan kannattaa kevään edistyessä seurata, miltä syvyydeltä siikaa kulloinkin tulee ja virittää pyydyksensä tämän mukaan. Kesällä siiat painuvat syvyyksiin jopa 30 metriin.
Syksyllä marraskuussa siiat hakeutuvat jälleen mataliin vesiin kudulle. Ainakin pohjoisilla merivesillämme kalastajat laskevat pyyntejään silakan kutualueille. Siika pitää silakan mädistä.
Mataliin vesiin hakeutuu pohjaeläimiä hyödyntävä karisiika. Esimerkiksi vaellus- ja peledsiika liikkuvat planktonin perässä. Siialla on monia alalajeja tai muotoja.
Kelakalastus
yleistä etelässä
Siian kalastaminen viehevavalla ja kelalla on yleistynyt viime vuosina erittäin paljon. Saaliit suhteellisen uudella kalastusmuodolla ovat olleet erittäinkin hyviä.
Pohjoisille merialueille siian viehekalastus ei ole vielä ehtinyt. Pohjoisessa on yleistä siian pilkkiminen meri- ja järvialueilla. Syöttinä käytetään yleisesti mormuskaa ja surviaissääsken toukkaa.
Pilkkiminen on jokamiehenoikeus. Heitto-onkea siian pyydystämiseen käyttävän on hankittava läänikohtainen viehekalastuslupa, jonka hinta on 29 euroa vuodelta tai 7 euroa seitsemältä vuorokaudelta. Kalastukseen saa käyttää vain yhtä vapaa. Lisävavoille täytyy ostaa lupa vesienomistajalta.
Läänikohtaisia viehelupia on myyty noin 115 000, joista valtaosa on vuosilupia.
Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ajaa maahan kalastusmaksujen yhdenmukaistamista. Siinä yleinen kalastuksenhoitomaksu eli ns. kalakortin lunastaminen ja läänikohtainen viehemaksu yhdistettäisiin valtakunnalliseksi luvaksi. Se oikeuttaisi yhden vavan ja kelan käyttämiseen.
Vapaa-ajan kalastajat arvioivat luvan hinnan asettuvan 50-60 euron välille. Vesienomistajat ovat esittäneet 80 euroa. Kalastuslain uudistus on meneillään, mutta suuria muutoksia siihen on tuskin odotettavissa.
lehti 