Delfiinit eivät ole pelkästään ”söpöjä”, sillä niiden tapoihin kuuluu myös seksuaalisen väkivallan harjoittaminen.
Yhdessä laajimmista tähän asti tehdyistä delfiinien käyttäytymistutkimuksista havaittiin, että urosdelfiinit muodostavat jengejä, jotka joukkoraiskaavat kilpaileviin ryhmiin kuuluvia uroksia.
Toiminnan tarkoituksena on näyttää voimaa kilpailijoille. Sillä aikaa kun jengin kovanaamat ovat kilpailevan ryhmän urosten kimpussa, jengin toiset jäsenet vievät kilpailijoilta hedelmälliset naaraat.
Vain ihmisillä on yhtä monimutkaisia liittoutumisrakenteita.
Delfiiniryhmien sosiaalinen rakenne on hyvin monimutkainen. Samalla se on avoin ja alati muotoaan muuttava. Siihen kuuluu heteroseksuaalien lisäksi myös homoseksuaaleja ja biseksuaaleja.
Tutkimus tehtiin seuraamalla kuuden vuoden ajan 120 pullonokkadelfiinin elämää Australiassa sijaitsevan Shark Bayn vesillä.
Vaihtuvat liittolaisuudet
Tutkimuksissa havaittiin, ettei urosdelfiineillä ole vakituisia reviirejä. Sen sijaan urosten ryhmillä on osin limittäin ja päällekkäin menevien alueiden mosaiikkimainen rakenne. Mosaiikki elää koko ajan, kun urosryhmät vaeltelevat ja kohtaavat toisia ryhmiä.
Tutkijoiden mukaan urosryhmät turvautuvat välillä hyvin aggressiiviseen käytökseen, mutta ne eivät ole koko ajan sotajalalla, koska niiden ei tarvitse puolustaa tiukasti rajattuja reviirejä.
Urosdelfiinit myös vaihtavat vähän väliä liittolaisuussuhteitaan. Alakynteen joutuneet ryhmät liittoutuvat pärjätäkseen suuremmalle kilpailijaryhmälle.
Sen sijaan naaraat eivät juuri liittoudu. Tutkimuksessa havaittiin vain yhden naaraiden ryhmän muodostaneen tilapäisen koalition nuoria uroksia vastaan.
Tutkijoiden mielestä tutkimus on jälleen yksi lisätodiste delfiinien älykkyydestä, koska näin monimutkaisen sosiaalisen rakenteen ylläpitäminen vaatii huomattavaa älykkyyttä.
Stressaavaa merielämää
Tutkimuksen mukaan koiraiden liittoutumisessa on kolme pääasiallista tyyppiä. Ensimmäisen tason muodostavat kahden tai kolmen uroksen ryhmät, jotka keräävät hedelmällisiä naaraita kokoon paritteluaikana.
Toinen taso muodostuu 4–14 uroksesta, jotka tekevät hyökkäyksiä toisia uroksia vastaan viedäkseen niiltä naaraat, tai sitten ne liittoutuvat puolustautuakseen tällaisilta hyökkäyksiltä.
Kolmannen tason muodostavat ”rauhanturvaajadelfiinien” ryhmät. Ne pyrkivät pitämään yllä ystävällisiä suhteita kaikkiin muihin ryhmiin. Ne ovat myös valmiita tulemaan muiden avuksi, jos tasapainoa järkytetään.
Ryhmät eivät ole hierarkkisessa järjestyksessä. Sen sijaan urokset saattavat olla mukana useammassa ryhmässä, siis eri ryhmissä erilaisia tarkoitusperiä varten.
Tutkijoiden mukaan ainoastaan ihmisillä on yhtä monimutkaisia liittolaisuusrakenteita kuin delfiineillä. Tutkijat olivat myös sitä mieltä, että delfiinien elämäntavan täytyy olla sekä henkisesti että fyysisesti hyvin rasittava.
lehti 