STTK:laiset toimihenkilöjärjestöt pitävät välttämättömänä vanhuspalvelulain säätämistä, jonka valmistelu on nyt loppusuoralla. Laki selkeyttää ja vahvistaa ikääntyneiden oikeutta peruspalveluihin ja oman toimintakyvyn tukemiseen. Palvelutarpeiden yksilöllinen kartoitus yhteistyössä asiakkaan kanssa on lähtökohta laadukkaalle palvelukokonaisuudelle.
– Avaintekijä vanhusasiakkaan elämänlaadulle on se, että hän saa riittävästi apua ja tukea asiansa osaavalta ja koulutetulta hoitohenkilöstöltä. Pikakurssituksella ei saavuteta sellaista osaamista, joka turvaisi kuntouttavan työotteen ja vanhuksen oman toimintakyvyn tukemisen jokapäiväisessä arkityössä. Opiskelijoita, avustavaa henkilöstöä tai hallintohenkilökuntaa ei saa luokitella koulutetuksi hoitohenkilökunnaksi henkilöstöresurssia mitoitettaessa. Päivittäiset peruspalvelut tuottavien ammattilaisten on tarvittaessa voitava monipuolisesti konsultoida myös vanhuspalvelujen eri osa-alueiden erikoisosaajia, sanotaan järjestöjen maanantaina julkaisemassa kannanotossa.
STTK:laiset toimihenkilöjärjestöt painottavat osaavan ja riittävän henkilöstön turvaamista vanhuspalvelulaissa, jotta palvelujen laatu voidaan varmistaa. Tämä on välttämätöntä myös vanhuspalvelujen henkilöstön työssä jaksamisen ja alalla pysymisen turvaamiseksi. Asiakkaiden palvelutarpeeseen perustuva henkilöstömitoituksen minimi voidaan säätää myös vanhuspalvelulain yhteydessä annettavalla asetuksella. Miniminormin tarkoitus on varmistaa tietty koulutetun ammattihenkilöstön perustaso kaikissa yksityisissä ja julkisissa palveluyksiköissä. Henkilöstömitoituksista on nyt olemassa suositukset, mutta ongelmana on ettei niitä noudateta kattavasti.
Ihmisarvoinen vanhuus ei ole järjestöjen mukaan itsestäänselvyys. Laadulla on tekijänsä, johon tarvitaan riittävä määrä osaavia ja välittäviä ihmisiä. Ikääntyneiden arvostus ja kunnioitus yhteiskunnassamme tulee konkretisoida – peruspalvelujen tuottamisen ohella myös vanhuspalvelujen lainsäädäntötyössä.
uutiskirje 
