Henkilökohtainen palvelubudjetti parantaa elämänhallintaa
Henkilökohtainen palvelubudjetointi tekee tuloaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Budjetointi helpottaa esimerkiksi omaishoidettavien ja -hoitajien arkea tarjoamalla välineen hoidon ja hoivatarpeen suunnitteluun ja samalla lisää päätösvaltaa sopivien palvelujen valitsemisessa.
Henkilökohtaisen budjetin perusajatus on yksinkertainen, sanoo johtava asiantuntija Tuomo Melin Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta.
– Asiakkaan tarpeen arviointiin perustuva hoito- ja palvelusuunnitelma muutetaan rahaksi. Sen perusteella laaditaan henkilökohtainen palvelubudjetti.
Tarveharkinnan suorittaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, esimerkiksi palveluohjaaja. Hän on mukana myös laatimassa hoiva- ja hoitosuunnitelmaa ja henkilökohtaista palvelubudjettia.
Palvelubudjetti on samalla rahamäärä, jonka kunnallinen sosiaali- ja terveystoimi myöntää asiakkaan käytettäväksi hoidon, hoivan ja apuvälineiden hankkimiseen.
– Rahaa ei mene nykyistä enempää, sillä rahat ovat samoja, jotka sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään asiakkaisiin muutenkin.
Palveluita voisi budjettiin perustuen hankkia oman valinnan mukaan kunnalta, järjestöiltä, yrityksiltä ja naapureilta. Toimivuutta voisi Melinin mukaan kehittää esimerkiksi kunnan myöntämällä maksukortilla. Rahaa ei tarvitsisi käsitellä lainkaan vaan asiakkaalla olisi henkilökohtainen palvelutili.
Malli Hollannista
Henkilökohtainen palvelubudjetti soveltuu Melinin mukaan hyvin vanhuspalveluihin. Se lisäisi ikäihmisten toimintakykyä ja oman elämän hallintaa.
– Ihmiset oppivat hyvin helposti olemaan päättämättä omista aisoistaan. Samalla he menettävät kosketusta asioidensa hoitamiseen.
Malli on napattu Hollannista, jossa henkilökohtaisia budjetteja on tehty jo yli 120 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle. Myös Englannissa vastavasta mallista on saatu kokemuksia, joiden mukaan se vahvistaa oman elämän hallintaa.
– Henkilökohtainen palvelubudjetti edustaa uutta toimintatapaa, joka vahvistaa kansalaisten asemaa palveluiden kehittäjinä ja oman elämänsä parhaina asiantuntijoina.
Tarvitaan kokeilulaki
Erityisen hyvin henkilökohtainen budjetointi sopii Melinin mukaan tapauksiin, joissa asiakkaalla on toimintakykyinen omaishoitaja tai toimivat, esimerkiksi omaisista muodostuvat tukiverkostot.
Henkilökohtainen budjetointi soveltuu Melinin mukaan myös esimerkiksi kuntoutuspalveluihin, silmänpainetaudin seurantapalveluihin, mammografiapalveluihin ja vammaispalveluihin.
Henkilökohtaisen budjetin soveltuvuutta omaishoidossa on selvitetty Sitran rahoittamassa projektissa Tampereella. Sen yhteydessä on käynyt ilmi, että hanke tarvitsee tuekseen lainsäädäntöä.
Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ei tunne henkilökohtaisen budjetin käsitettä, mikä Melinin mukaan vaikeuttaa sellaisen käyttöönottoa kunnallisissa palveluissa.
Sitra ehdottaa laadittavaksi kokeilulainsäädäntöä. Siinä henkilökohtaisen budjetin käsite tulisi määritellä laajasti, jotta hankittavat palvelut olisivat mahdollisimman monipuolisia ja vastaisivat asiakkaiden tarpeita.
Melinin mukaan joustava toteuttaminen edellyttää muutoksia sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain lisäksi myös tuloverolakiin ja asiakasmaksulakiin.
lehti 