Jo alkuviikosta Helsingissä käynnistyneellä luomuviikolla on puhuttu ekologisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ruoantuotannosta. Samalla Luomuliitto on käynnistänyt luomuvallankumouskampanjan, johon se toivoo saavansa mukaan niin viljelijät, kuluttajat kuin kansalaisjärjestötkin.
Kampanjointiin luomuväkeä on innostanut kuluttajien kasvava kiinnostus ruuan alkuperästä ja tuotantotavasta. Kiinnostus näkyy myös luomutuotteiden kysynnän voimakkaana kasvuna.
Luomuliitto uskoo, että lähellä tuotettujen luomutuotteiden käytön lisääminen tarjoaa ratkaisun moniin ruoantuotannon aiheuttamiin ekologisiin ongelmiin.
Suomessa lähiluomun kehittymistä estää liiton mukaan elintarvikelainsäädännön, maatalouspolitiikan ja kaupan keskittymisestä johtuvat rajoitteet. Näitä esteitä yritetään murtaa kampanjalla.
Luomuliiton kampanjointi huipentuu perjantaina Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävään seminaariin, joka kysyy Joko ruokavallankumouksen siemen itää.
Seminaarissa Jukka Lassila Luomuliitosta pohtii monimuotoisen maatalouden mahdollisuutta ja Helena Kahiluoto MTT: sta kysyy, voidaanko maapallon kasvava väestö ruokkia ilman luomua. Myös Brasilian Maattomien maatyöläisten liikkeen edustajalla on puheenvuoro seminaarissa.
Kotimaisen ruuan päivä
Kotimaisen ruuan päivänä perjantaina myös Elintarviketyöläisten liitto SEL ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK järjestävät tempauksen.
Järjestöjen jäsenien iskujoukot tekevät kuluttajagallupia kauppojen edustoilla ruuan alkuperämerkinnöistä.
– Kotimaisen jalostavan teollisuuden vuoksi on äärettömän tärkeää, että meillä on toimiva maatalous, selvittää SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen tuottajien ja elintarviketyöläisten yhteisesiintymistä.
Toinen yhteiskampanjoinnin syy liittyy ruuan alkuperään.
– Kuluttajalla täytyy olla oikeus tehdä valintoja myös raaka-ainemaan eli alkuperämaan perusteella. Tästä meillä on yhteinen näkemys MTK:n kanssa, Kuntonen sanoo.
Tämä kuluttajan oikeus on uhattuna monella tavalla. Kuntonen mainitsee esimerkkinä päivittäistavarakauppojen käyttämien omien tuotemerkkien käytön kasvun elintarvikekaupassa, joka helposti peittää ruuan alkuperän.
– Tänään vielä jokin vaikkapa Pirkka-tuote voi olla kotimainen, mutta kuluttaja ei voi olla varma, etteikö se jo neljän kuukauden päästä olisi valmistettu Puolassa.
Tiuhaan tapahtuvat kilpailutukset ovat Kuntosen mukaan omiaan myös lisäämään pätkä- ja vuokratyötä alalla.
Pesu kotimaiseksi tuomittavaa
Viime vuosina muun muassa monien keksien ja makeisten tuotanto on siirtynyt ulkomailla. Myös pakastetuotteet kulkevat Kuntosen mukaan kuluttajalle yhä kauempaa.
Elintarviketeollisuusliitto ETL on myös kampanjoinut kotimaisen ruuan puolesta, Kuntosen mielestä kylläkin turhan varovaisesti.
Varovaisuuden taustalla Kuntonen näkee muun muassa ”kotimaiseksi pesun” eli kotimaisten merkkituotteiden valmistuksen siirtämisen ulkomaille.
lehti 