Kansan Uutisten Viikkolehti vappuna 2012
Kansan Uutiset tarjoaa tänä vappuna lukijoilleen 80-sivuisen Viikkolehden, josta lukeminen ei lopu kesken.
Kansijutussamme puhuu punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät, joka on yhtyeestä tehdyn Kovasikajuttu-elokuvan myötä kiitämässä kansainväliseen maineeseen. Neljän kehitysvammaisen muodostaman bändin esikuvat edustavat alkuperäistä 1970-luvun punkia, samoin asenne: Yhteiskunta mättää.
Viime viikonvaihteessa järjestettiin Suomen Sosiaalifoorumi, jonka valtajulkisuus tälläkin kertaa vaikeni totaalisesti. Olimme paikalla sosiaalifoorumin kolmessa tilaisuudessa. Virossa kutsutaan sunnuntai-illan ja maanantaiaamun Tallinna–Helsinki -laivoja orjalaivoiksi, kerrottiin yhdessä niistä.
Pertti Palin lähti lasikuitualan yrittäjäksi vuonna 1978. Matkassaan hänellä oli vanha Lada ja peräkärry. Sittemmin mies on valmistanut monenlaisia huipputuotteita. Millainen on ensi syksynä yritystään lopettelevan miehen tarina, senkin kertoo Viikkolehti.
Huumaa ja häirintää Helsingin festivaalilla 1962
Helsinki oli maailman polttopisteessä kesällä 1962. Maailman nuorison ja ylioppilaiden festivaali toi kaupunkiin yli 10 000 nuorta 148 maasta. Kylmän sodan aikainen suurtapahtuma sai vastaansa myös vastafestivaalin sekä monenlaista rähinää.
Entiset nuorisoliittolaiset muistelivat äsken tapahtumaa yhdessä. Reijo Nikkilällä oli sormensa pelissä siinä, etteivät kokoomusnuoret onnistuneet katkaisemaan Kaisaniemen ison ohjelmateltan naruja.
Festarijutun lisäksi vapputervehdysten yhteydessä julkaistaan tunnelmakuvia kuumasta kesästä 1962.
Vauhtia riittää entisten nuorten lisäksi myös 20-vuotiaalla Tiia Meurosella, joka on ehtinyt vaikka mitä. Nyt hänen pysäkkinsä on Bryssel ja siellä Euroopan toisen asteen opiskelijoiden kattojärjestö, missä hän pääsee vaikuttamaan eurooppalaiseen opiskelijapolitiikkaan.
Televisio tuhosi kertomaperinteen
Huumorilehti Pahkasian päätoimittaja Markku Paretskoi valittiin tällä viikolla vuoden Markuksi. Lehdestä ilmestyi äsken uusi numero 12 vuoden tauon jälkeen. Paretskoi kirjoittaa nykyään päätyönään kolumneja ja pakinoita, ja seuraa sitä varten taloutta ja politiikkaa. Talouspolitiikan ja suuryritysten rakenne, toistuvuus ja toimijoiden ennustettavuus huvittavat häntä suuresti.
Kirjailija Harri Tapper on aiemman sukupolven jutunkertoja. Hän muistelee tarinoinnin kulta-aikaa. Tapperin lapsuudessa Saarijärvellä oli ainakin sata mestarillista jutunkertojaa. Yksi oli hänen isänsä, joka ei valehdellut, mutta liioitteli. Ja väitti aina jutun lopuksi, että se on jumalan tosi. Televisio tuhosi kertomaperinteen.
Viikkolehden haastattelussa Tapper myös ehdottaa, että vuotta 1809 juhlittaisiin Suomen itsenäistymisvuotena.
”Hajotimme Jugoslavian ihan itse”
Jugoslavia hajosi verisiin sisällissotiin 20 vuotta sitten. Salaliittoteorioiden mukaan taustalla häärivät Pentagon ja CIA, mutta kroatialainen rauhanaktivisti Rada Boric sanoo, että ”kyllä me hajotimme Jugoslavian ihan itse”. Balkanilla on vastuun välttelyn ja toisten syyttelyn perinne, hän jatkaa Viikkolehden haastattelussa. Sotien taustalla oli Boricin mielestä omaisuuden uusjako. Kirjailija Jani Saxellin reportaasissa tarkastellaan menneiden lisäksi Kroatian nykytilaa. Maa on liittymässä EU:n jäseneksi. Nyt oikeistolaistuva unioni herättää myös epäilyksiä.
Kreikka on Euroopan koekaniini. Näin väittää puolestaan parlamenttivaaleihin valmistautuvan Synaspis Mos -vasemmistopuolueen parlamentaarikko Iro Diodi Viikkolehden haastattelussa.
Entä onko Turkissa vasemmistoa? Kysymykseen vastaa Peter Lodenius, joka luonnollisesti tarkastelee asiaa pintaa syvemmältä.
Irakissa ja Iranissa oli voimakas vasemmisto. Mitä sille tapahtui? Siitä raportoi Irakin Sulaymaniasta Kristiina Koivunen.
Eikä tässä tietenkään ole läheskään kaikki. Vappujuhlat kautta maan, Helsingin vappupuhujan Silvia Modigin ennakkotunnelmat ja kolumnistien mietteet täydentävät muun sisällön ohella Viikkolehden vappujärkäleen.
lehti 