Eläkeläiset ry:n edustajakokous 22.–23. toukokuuta Varkaudessa joutuu pohtimaan kuolinapua eli eutanasiaa. Kuusi helsinkiläistä järjestön yhdistystä esittää, että Eläkeläiset ry osallistuu aktiivisesti keskusteluun eutanasian sallivan lain säätämisestä. Aloitteessa kuolinavun ehdoiksi asetetaan oma tahto ja lääketieteelliset perusteet.
Aloite puuttuu ajankohtaiseen asiaan. Viime vuoden lopulla valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE liputti varovasti eutanasian sallimisen puolesta eräissä hyvin tarkoin rajatuissa ja säädellyissä tapauksissa, joissa ei ole lääketieteellisiä keinoja sietämättömien kärsimysten helpottamiseksi.
– Kun aihe on arkaluontoinen ja monimutkainen, on Eläkeläiset ry:n hallitus laatinut poikkeuksellisen laajan esityksen vastaukseksi. Hallituksen mielestä Eläkeläiset ry voi ja sen tulee mahdollistaa jäsenilleen keskustelu eutanasiasta. Hyvä pohja siihen ovat järjestön viime vuonna hyväksymän Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelman teesit ihmisarvon kunnioittamisesta, oikeudesta arvokkaaseen kuolemaan ja valinnanvapaudesta, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen.
– Hallitus kuitenkin esittää hyvin tarkoin mietittäväksi, ottaako Eläkeläiset ry järjestönä kantaa eutanasiaan vai toteutuuko aloitteen tarkoitus niin, että järjestö ohjaa ja tukee jäseniään osallistumaan keskusteluun, hän jatkaa.
Palveluista eniten aloitteita
Kaikkiaan yhdistykset ja aluejärjestöt ovat tehneet runsaat 110 aloitetta edustajakokoukselle. Eniten niitä on tehty sosiaali- ja terveyspalveluista.
– Jos mukaan lasketaan vanhuspalveluihin tai vanhuspalvelulakiin kohdistuvat aloitteet, on palvelujen saatavuus ja laatu selvästi suurin yksittäinen huolen- ja puheenaihe Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä, Partanen kertoo.
Aloitteissa perätään toimia muun muassa terveyskeskusmaksujen poistamiseksi, lääkäripulan lievittämiseksi, lääke- ja muiden kulujen kohtuullistamiseksi ja ikäihmisten kuntouttamiseksi. Reilut puolentoistakymmentä aloitetta puuttuu tavalla tai toisella valmisteilla olevaan vanhuspalvelulakiin.
– Aloitteita tehtäessä ei ole vielä tiedetty, mitä lain jatkovalmistelun ohjausryhmä tulisi esittämään. Siksi osa aloitteista vain tyytyy vaatimaan vanhuspalvelulain saattamista voimaan pikaisesti ja laaja-alaisena. Vanhuspalvelulaista edustajakokous antaa lausuman. Järjestön hallituksessa vanhuspalvelulaille asetettiin neljä vähimmäisvaatimusta. Ne ovat selkeä säädös subjektiivisesta oikeudesta hoitoon, säädökset henkilöstömitoituksesta ja kunnollisesta valvonnasta sekä takeet rahoituksesta.
Kivistölle ei vastaehdokkaita
Kokouksen helpoimpia asioita on järjestön puheenjohtajan valinta. Kalevi Kivistölle ei ole edes esitetty vastaehdokkaita. Esityksen hänen valitsemisestaan puheenjohtajaksi on tehnyt peräti 62 yhdistystä ja aluejärjestöä, tasaisesti eri puolilta maata.
Järjestön varapuheenjohtaja vaihtuu, koska kainuulaisen Hilkka Pulkkisen toimikaudet hallituksessa tulevat täyteen. Järjestön sääntöjen mukaan samassa luottamustehtävässä voi olla yhtä mittaa vain kaksi toimikautta eli kuusi vuotta.
Varapuheenjohtajaksi on esitetty valtuuston molempia puheenjohtajia eli Marja Leena Makkosta Keski-Suomesta ja Asko Apukkaa Lapista sekä hallituksen jäsentä Raimo Heikkistä Savosta.
Hallituksessa on ollut puheenjohtajien lisäksi kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä. Yhdistykset ja aluejärjestöt ovat tehneet esityksiä 20 hallitusehdokkaasta ja 14 varajäsenestä. Osa nimistä on päällekkäisiä niin, että samaa henkilöä on esitetty sekä varsinaiseksi että varajäseneksi. Mikään ei estä edustajakokousta valitsemasta luottamushenkilöitä ennakolta esitettyjen ulkopuolelta.
Lisäksi edustajakokous valitsee valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Yhteensä kokouksessa valitaan lähes 100 luottamushenkilöä.
uutiskirje 
