Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokouksessa pääpuheenaiheina ovat vanhuspalvelulaki, terveyskeskusmaksujen poistaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisenhysterian lopettaminen sekä eläkeläisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen kunnalliselämässä.
Pudasjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Hilkka Tihisen mukaan hänen kotikunnassaan ei ole tehty laskelmia siitä, kuinka hyvä tulonlähde terveyskeskusmaksu on kunnalle.
– Tuskin kunta siitä konkurssiin menisi, jos terveyskeskusmaksu poistettaisiin. Suurin osa on pieneläkeläisiä ja he ovat kasvava joukko, joten maksun poistamisella olisi heille suuri merkitys. Valitettavasti alle 9 000 asukkaan kuntamme talous ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa.
Eutanasia on pitkän iän salaisuuden kääntöpuoli.
Malmin Eläkeläisten Pertti Korhosen tiedossa ei ole, minkä verran terveyskeskusmaksut Helsingin kaupungille tuottavat.
– Kyllä se maksu joutaisi poistaa. Onneksi Myllypuroon valmistuu uusi terveyskeskus, koska Itäkeskuksen terveyskeskus on aina tupaten täynnä. Sain jo elokuuksi hammaslääkäriajan uudesta terveyskeskuksestamme.
Vuonna 1947 syntynyt Korhonen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle metallitöistä vuonna 2004.
– Työelämässä ollessa tottui sujuvaan työterveydenhuoltoon ja olikin kova pudotus eläkkeelle jäämisen jälkeen, kun terveyskeskukseen joutui lääkäriaikaa jonottamaan.
Lääkäripula tuntuu
Pudasjärvi kuuluu Oulun kaaren seutukuntayhtymään yhdessä Simon, Utajärven, Iin ja Vaalan kanssa. Tihisen mukaan tällä erää suurin vimma sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen suhteen on ohitse. Valokki ja Yläkartano ovat Pudasjärvellä yksityisiä hoitokoteja. Kurenkartano on uusi kunnan rakentama vanhainkoti.
– Vanhustenhoito on kunnassamme hyvässä mallissa mutta lääkäripula on huutava, kun lääkäreitä ei kuntaan saada.
Korhonen arvioi, että Itäkeskuksen terveyskeskuksessa ei suomalaisia lääkäreitä juurikaan ole, ja kielivaikeudet ovat usein kiusallisia, kun lääkärin ja potilaan välillä kaivattaisiin tulkkia.
– Siirtolaisuudesta puheen ollen, kutsun itseäni elintasopakolaiseksi kotimaassani. Vuonna 1969 lähdin Juuasta Helsinkiin, kun metsäkoneet tulivat eikä metsurille töitä Pohjois-Karjalassa ollut.
Hilkka Tihisen perhe muutti 1969 Ruotsiin.
– Vain minä jäin Suomeen kun olin juuri mennyt naimisiin.
Tihisen mukaan Pudasjärvellä ja Oulun kaaren seutukuntayhtymän kunnissa on käyty vilkasta keskustelua lehdissä ja netissä yksityistämisen haitoista ja mahdollisista hyödyistä.
– Kansalaismielipide näyttäisi olevan selkeästi yksityistämistä vastaan.
Korhosen mielestä palvelusetelit ovat ovela keino vaikuttaa yksityistämisen puolesta.
Armokuolema puhuttaa
Edustajakokoukselle tehdyn armokuolemaa eli eutanasiaa käsittelevän aloitteen mukaan Eläkeläiset ry:n olisi järjestönä osallistuttava aktiivisesti keskusteluun eutanasian sallivan lain säätämisestä.
Tihinen kertoo, että Pudasjärven eläkeläisissäkin on aihetta sivuttu kymmenhenkisessä opintokerhossa.
– Itse olen samaa mieltä kuin Eläkeläiset ry:n hallituksen päätösesityksessä todetaan, että on hyvin tarkoin harkittava, otetaanko eutanasiaan järjestönä kantaa vai toteutuuko aloitteen tarkoitus niin, että järjestö ohjaa ja tukee jäseniään osallistumaan keskusteluun esimerkiksi Eläkeläinen-lehden kautta.
Pertti Korhosen äiti joutui vuosikausia riutumaan vuodepotilaana.
– Nuo vuodet herättivät monia ajatuksia ihmisen arvosta ja arvokkaasta kuolemasta, Korhonen sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen tuomitsivat Vihreiden viikonloppuna tekemän kannanoton eutanasian sallimisen puolesta.
– Vastaheittona voisi Soinilta kysyä, miksi hän vastustaa aborttia esimerkiksi raiskaustapauksen johdosta. Minusta se on perin outoa ajattelua.
Aamulehden maaliskuussa teettämän kyselyn mukaan 77 prosenttia suomalaisista olisi valmis hyväksymään armokuoleman parantumattomasti sairaan kohdalla.
Sekä Tihisen että Korhosen mielestä on hyvä, että jokainen puolue ja jokainen suomalainen tekee eutanasiasta omat johtopäätöksensä ja kannanottonsa.
– Lyhyesti sanottuna eutanasia on pitkän iän salaisuuden kääntöpuoli, Hilkka ja Pertti sanovat.
lehti 