Kiistaa raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusvapaasta yritetään ratkoa tiukalla aikataululla. Hallitus patistaa osapuolia ratkaisuun, jolla turvattaisiin työvoiman koulutus ja maan kilpailukyky.
– Esitys saadaan kuun vaihteessa. Eivät nämä asiat koskaan päivän päälle ole. Yritys on kova, johtaja Jukka Ahtela Elinkeinoelämän keskusliitosta toteaa.
Koulutustyöryhmän alkuperäinen määräaika umpeutuu torstaina, mutta esitystä ei siihen mennessä saada. Seuraavan kerran koko työryhmä kokoontuu ensi maanantaina.
Myös muut neuvottelijat ovat hyvin vaitonaisia, vaikka töitä on tehty olan takaa koko kevät.
SAK:n kehittämisjohtaja Saana Siekkinen neuvottelee koulutusoikeuden sisällöstä. Hän tyytyy sanomaan, että keskusteluja käydään hyvin tiiviisti.
Veromallista neuvottelevan SAK:n edunvalvontajohtajan Niklas Elomaan mukaan esitys pitäisi viimeistään olla valmiina 11. kesäkuuta, kun järjestön hallitus kokoontuu seuraavan kerran.
Työelämälähtöinen malli haussa
Osapuolten kesken on yhä erimielisyyttä koulutuksen sisällöstä, sen kattavuudesta ja verovähennyksen mallista. Kaikilla on kuitenkin yhteinen näkemys siitä, että osaamista suomalaisilla työpaikoilla pitää nostaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto on halunnut pitää koulutuksen sisällön, keston ja kohderyhmän työnantajan käsissä. Palkansaajien SAK on linjannut, että kaikilla työntekijäryhmillä on oltava yhtäläinen oikeus kolmen päivän koulutukseen. Samaa mieltä ovat STTK ja Akava, joka ehätti esittämään kahdeksan päivän koulutusvapaata vaativissa tehtävissä oleville.
Kevään lähtökohdista on tiettävästi päästy eteenpäin, sillä periaatetason sijasta ratkaisua on ryhdytty hakemaan työelämälähtöisesti. Mallia ja menettelytapoja on yritetty hakea aivan arkisiin tilanteisiin, joissa työpaikoilla mietitään yrityksen koulutustarpeita.
Verotusmalli vielä auki
Yksityisen sektorin työnantaja voi nykyisinkin vähentää koulutusmenot verotuksessa. Uuden veroporkkanan laadinta on siksi vaikeaa.
Työnantajat ajetaan keskenään varsin erilaiseen asemaan, jos koulutusmenot saa vähentää vaikkapa kaksinkertaisina. Lisäksi on kokonaan auki sekin, saisiko työnantaja ylimääräisen verohyödyn, jos koulutus kestäisi työntekijää kohden pidempään kuin kolme päivää.
Palkansaajapuolen ideana on laajentaa koulutusta hyvin asiansa hoitaneissa yrityksissä kaikkiin työntekijäryhmiin sekä saada tähän asti passiiviset yritykset innostumaan koulutuksesta.
Yhtenä pulmakohtana ovat julkisen sektorin työpaikat, sillä niillä ei ole yksityissektorin kaltaista verovähennysoikeutta koulutusmenoista.
lehti 