Keskustan puheenjohtajaehdokas, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen syytti torstaina puolueensa eduskuntaryhmään pesiytynyt kuppikuntia vallan anastamisesta puolue-elimiltä.
– Eduskuntaryhmässä on sisäisiä kuppikuntia, jotka kilpailevat keskenään vallasta ja etenkin ministerinpaikoista. Kaikki puoluekokouksen 2000-luvulla valitsemat puheenjohtajat ovat joutuneet brittityyliin luopumaan tehtävästään menetettyään kuppikuntien tuen.
Sipilän ja Puumalan kuppikunnat
Kaikki puoluekokouksen 2000-luvulla valitsemat puheenjohtajat ovat joutuneet brittityyliin luopumaan tehtävästään menetettyään kuppikuntien tuen.
Väyrynen leimaa kilpailijoidensa kannattajat kuppikunniksi. Hänen mukaansa puolentoista viikon kuluttua Rovaniemellä pidettävään keskustan puoluekokoukseen yrittää vaikuttaa kaksi kuppikuntaa.
– Yksi tukee Juha Sipilän ja toinen Tuomo Puumalan valintaa. Osa kansanedustajista on pysyttäytynyt kuppikuntien ulkopuolella, Väyrynen kirjoittaa.
Sipilä ja Puumala ovat hänen vastaehdokkaitaan puheenjohtajavaalissa.
– Juha Sipilän takana näyttävät olevan yhtäältä ryhmän liberaaleimmat jäsenet ja toisaalta lestadiolaiset. Tämä joukko oli Marin tukena Lahden puoluekokouksessa.
– Tuomo Puumalaa näyttävät tukevan nuoret ja osa niistä, jotka olivat alun perin Mauri Pekkarisen kannattajia.
Voitto kuppikunnista
Väyrynen korostaa itse olevansa itsenäinen suhteessa puolueen sisäisiin valtaryhmittymiin.
– Viimeisinkin ministerinimitykseni tapahtui ohi kuppikuntien pääministeri Matti Vanhasen ehdotuksesta. Voitin tiukassa äänestyksessä kuppikuntien ehdokkaan, hän sanoo.
– Eduskuntaryhmän kuppikuntien valtaapitävät eivät halunneet minua puheenjohtajaksi Lahden puoluekokouksessa, eivätkä nyt. Samat voimat koettivat löytää presidenttiehdokkaaksikin kenet tahansa muun, mutta tässä he onneksi epäonnistuivat.
Näyttöä ei ole
Väyrysen mukaan häntä on syytetty yhteistyökyvyttömäksi.
– Mitään näyttöä tästä ei ole. Pystyn yhteistyöhön kaikkien kanssa. Kun en kuulu ryhmän sisäisiin kuppikuntiin, minulla on mielestäni parhaat mahdollisuudet yhdistää puolue. Tästä minulla on vahvaa näyttöä 1980-luvulta, jolloin puolue oli pahasti hajallaan.
Hän kertaa myös sen, mistä keskustan puheenjohtajavalinnassa on kyse:
– Maan ja puolueen etua tässä on ajateltava, ei muuta.
uutiskirje 
