Suomalaiset kunnostautuvat kyseenalaisessa solidaarisuudessa. Lähes puolet SAK:laisista, 46 prosenttia, on ollut sairaana töissä viimeisen vuoden aikana, vaikka olisi voinut jäädä sairauslomalle. Heistä yli puolella (52 prosenttia) perusteluna sairaana työskentelyyn on solidaarisuus työtovereita kohtaan. He olivat sairaana töissä, koska muuten työtoverien työtaakka olisi lisääntynyt.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n työolobarometrista, jossa haastateltiin 1 207 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä helmi–maaliskuussa 2012.
Pitkiä sairauslomia
Sairauspäivien määrä yli 10 päivää sairastaneilla on yli viisinkertainen verrattuna niihin, jotka ovat olleet 1–3 päivää poissa töistä.
SAK:laisista 35 prosenttia ei ole ollut viimeisen vuoden aikana yhtään päivää poissa töistä sairauden vuoksi. Sairaana olleista SAK:laisista 40 prosenttia oli poissa töistä yli 10 päivää, 32 prosenttia oli poissa 4–10 päivää ja 27 prosenttia 1–3 päivää.
– Varovaisestikin arvioituna sairauspäivien määrä yli 10 päivää sairastaneilla on yli viisinkertainen verrattuna niihin, jotka ovat olleet 1–3 päivää poissa töistä,SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring toteaa
– Sairauspoissaolojen vähentämisessä onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota pitkiin sairauslomiin. Ratkaisu ongelmaan ei löydy palkattomasta ensimmäisestä päivästä tai muista karensseista.
Haringin mukaan työpaikoilla pitää puuttua niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä. Tarvitaan toimenpiteitä työkyvyn ylläpitämiseen sekä oikeudenmukaista johtamista ja tukea esimiehiltä.
– Lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä, sillä sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee sen myötä, mitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia työntekijällä on, Haring korostaa.
Epäsäännöllisyys kuormittaa
Yli puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan kuormittaviin työmuotoihin eli vuoro-, yö-, jakso-, periodi- tai matkatyötä.
Muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevät kokevat työnsä aiheuttavan selvästi enemmän haittoja kuin SAK:laiset keskimäärin. Yötyötä tekevistä jopa 43 prosenttia ja vuorotyötä tekevistä 37 prosenttia pitää työaikaansa haitallisena terveydelleen.
SAK:ssa muistutetaan, että työntekijöiden jaksamisen ja työelämässä pidempään jatkamisen kannalta työaikoja on muokattava vähemmän rasittaviksi.
– Vuorotyössä nopeasti eteenpäin kiertävä järjestelmä, yhtenäiset vapaajaksot, 10–12 tunnin vapaa vuorojen välillä ja mahdollisimman vähän perättäisiä yövuoroja ovat keinoja, joilla vuorojärjestelmän haitat vähenevät, järjestö listaa.
lehti 