KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Hyvä käärmevuosi

Kyitä riitti kuluneena kesänä. Kuvan yksilö on lopettelemassa sisiliskoateriaansa.

Kyitä riitti kuluneena kesänä. Kuvan yksilö on lopettelemassa sisiliskoateriaansa. Kuva: Piet Spaans

Jukka Parkkari
28.10.2012 18.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Kun viime vuonna en sienestysreissuillani Vuosaaren Uutelan metsissä nähnyt yhtään käärmettä, niin pelkäsin jo kaikkien kyiden ja rantakäärmeiden kadonneen näistä hienoista maisemista.

Mutta eipä hätää. Taas on ollut hyvä käärmevuosi. Kyitä on vilissyt sienipoluilla ihan parhaitten kesien malliin. Rantakäärmeitä en kyllä ole nähnyt ainuttakaan. Tosin eräs metsässä tapaamani käärme-ekspertti väitti, että jotkut isoiksi mustiksi kyiksi luulemani luikertelijat ovatkin saattaneet olla rantakäärmeitä. Hänen mukaansa keltaiset laikut rantakäärmeen kaulassa eivät aina näy selvästi.

Käärmeitä ei tietenkään ole enää näkynyt moniin viikkoihin, kun ilmat ovat olleet noille vaihtolämpöisille luikeroille aivan liian kylmiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sienikausikin alkaa olla aivan lopuillaan, joten lienee pienen yhteenvedon paikka.

Kyllä minulla on kaapit täynnä sieniherkkuja, mutta se johtuu suurelta osin ahkerasta metsissä kömpimisestä. Mitään suusaaliita ei ole ollut tarjolla. Aluksi sienisadosta näytti tulevan suorastaan surkea. Heti juhannuksen jälkeen tosin noukin ensimmäiset kantarellini, ja niitä löytyikin Uutelasta ja kuulemma muualtakin pitkään ihan kohtuullisesti.

Mutta juuri muita sieniä ei keskikesällä sitten ollutkaan, ei edes haperoita, jotka yleensä ovat olleet melko satoisia. Tattejakaan ei tahtonut löytyä mistään, eikä niiden nouseminen paljon parantunut edes syksyn edetessä.

Poikkeuksena olivat lehmäntatit, joiden nuoria yksilöitä sitten keräilin herkullisempien sukulaisten puuttuessa. Myös kangastatteja oli reilusti, mutta en ole ihastunut niiden makuun, joten jätin ne muiden poimittaviksi. Mutta eivät ne näyttäneet kenellekään oikein kelpaavan.

Kyllä herkkutatteja sitten alkoi lopulta myös ilmestyä, mutta madot olivat useimmiten nopeammin niiden kimpussa kuin minä. Kokonaissaalis jäi melko vähäiseksi. Onneksi muutamasta paikasta löytyi sitten runsaasti voitatteja, joita ihmiset eivät tunnu oikein arvostavan tai tuntevan.

Punikkitattejakin löytyi paljon vähemmän kuin moniin vuosiin. Samoin oli kehnäsienten kohdalla, joita Uutelan kallioisista rantametsistä on yleensä löytynyt paljonkin.

Suolasieniksi keräämieni rouskujen satokin tuntui aluksi jäävän suorastaan olemattomaksi, mutta sitten ilmestyi joksikin aikaa ihan mukavasti karvarouskuja sekä kohtuullisesti meheviä haaparouskujakin. Pitkään ihmettelin, että missä viipyvät Suomen satoisimmat sienet eli kangasrouskut, mutta tulihan sitten niitäkin syksyn vanhetessa. Niitä oli lopulta niin runsaasti, että täällä Uutelassakin pystyi valitsemaan vain parhaita nuoria yksilöitä.

Mainittakoon vielä sekin, että nyt en löytänyt sienipoluilta mustia torvisieniä kuin jonkin näytekappaleen. Viime vuonna pääsin poimimaan niitä yllättävän runsaasti. Suppilovahverot ilmestyivät maastoon harvinaisen aikaisin ja myöhemmin niitä on ollut noukittavissa oikein reilustikin.

Eli tällainen sienivuosi oli täälläpäin. Kiva, että ne ovat aina erilaisia. Kerran takavuosina oli niin huono sienisyksy, että jouduin ostamaan kaupasta tarpeet joulupöydän sienisalaattia varten. Kaiken lisäksi minulle myytiin silloin kangasrouskuja haaparouskuina. Törkeää!

Sienimetsissä liikkuu muuten nykyisin paljon muitakin kuin Suomessa syntyneitä. Ehkä suurin ryhmä on venäläiset, jotka aina ovat ymmärtäneet metsän herkkujen päälle. Kaukaa idästä lähtöisin olevia naisia näkee myös paljon, mutta he ovat useimmiten suuret ämpärit mukanaan marjoja poimimassa. Eräiden olen havainnut etsivän myös suppilovahveroita.

Taas tänä syksynä ovat muutamat ihmiset metsässä tulleen luokseni sieni kädessä ja kysyneet onko heidän löytämänsä kaunis sieni syötävä. Näin ovat tehneet jopa venäläiset, joiden kuvittelin tuntevan sienet minua paremmin.

Sitten olen kuullut myös seuraavanlaisia repliikkejä:

”Kylläpäs sinulla on komeita sieniä. Kyllä minäkin sieniä keräisin, jos niitä tuntisin.”

”Kantarelli on ainoa sieni jota uskallan kerätä.”

Tähän viimeksi mainittuun lausahdukseen on olut suorastaan pakko vastata:

”Oletko varma, että et sotke kantarellia sen matkijasieneen eli valevahveroon?”

”Onko sellainenkin olemassa,” on puhekumppanini vastannut kauhistuneena.

Kaikille sienistä tietämättömille juttukavereille olen suositellut hyvän sienikirjan hankkimista. Niitähän on kaupoissa vaikka kuinka paljon ja lisää ilmestyy joka vuosi. Suosimani sienitietäjä Mauri Korhonenkin on taas julkaissut uuden alan opuksen, jota voi suositella sienestyksen vasta-alkajallekin.

Kirjan nimi on Sienet ja sieniherkut (Otava) ja se sisältää myös kiinnostavia sieniruokien reseptejä, jotka on laatinut Tatu Lehtovaara. Korhonen esittelee uudessa teoksessaan vähemmän sieniä kuin aikaisemmin, mutta valikoima riittää mainiosti ainakin aloittelevalla sienestäjälle.

Ja Korhosen kirjat ovat tunnettuja laadukkaista valokuvistaan, jotka ovat välttämättömiä sienien tunnistamiseksi.

Tänään jätän sieniretken väliin, kun sataa kaatamalla ja metsä on ennestäänkin täynnä vesilammikoita. Vetäydynkin jatkamaan Eero Materon juuri ilmestyneen kirjan Breznevin opissa. Muistelmia Moskovan puoluekoulusta (Siltala) lukemista.

Hauskin kirja pitkiin aikoihin.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset