”Lomauttakaa, älkää irtisanoko.” Tämän toivomuksen yrityksille esitti työministeri Lauri Ihalainen esitellessään tuoreita heikkenevää kehitystä osoittavia työllisyyslukuja. Talousnäkymät ovat Suomessa nopeasti huonontumassa. Sekä yritysten että taloutta viime kädessä pystyssä pitävien tavallisten ihmisten odotukset omasta ja Suomen taloudesta ovat viime aikoina synkistyneet selvästi.
Suomessa tilanne ei tietenkään ole niin paha kuin esimerkiksi Espanjassa, jossa työttömyysaste nousi ensimmäisen kerran yli 25 prosenttiin. Suomenkaan tilannetta ei kuitenkaan pidä vähätellä. Erityisen huolissaan heikkenevistä kehitysnäkymistä tulisi olla hallituksen. Onhan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite alentaa työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
Työttömyyden kasvun hillitseminen edellyttää lähitulevaisuudessa sitä, että hallitus luopuu mahdollisimman pian tavoitteistaan alijäämän ja velkaantumis-kehityksen osalta.
Tuoreiden lukujen perusteella on olemassa väestöryhmä, jonka tilannetta hallituksen ja työvoimaviranomaisten pitäisi seurata erityisesti tarkasti: yli 55-vuotiaat miehet. Viimeaikaiset erityisesti teollisuudessa toteutetut irtisanomiset ovat koskettaneet tavallista useammin juuri heitä.
Huomion kiinnittäminen yli 55-vuotiaisiin miehiin ei tietenkään tarkoita sitä, että hallituksen tulisi tinkiä esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamisesta. Se tarkoittaa sitä, ettei hallitus työvoimapoliittisia linjauksia tehdessään saa unohtaa vanhempia ihmisiä.
Siksi hallituksesta pitäisi löytää poliittista tahtoa lisätä lähitulevaisuudessa oleellisesti työvoimapoliittisia määrärahoja. Se olisi osoitus siitä, ettei hallituksen oma toiminta ole pahassa ristiriidassa työttömyysastetavoitteeseen pyrkimisen kanssa.
Pahimmassa tapauksessa taantuman synnyttämään valtiontalouden alijäämän kasvuun reagoidaan menoja leikkaamalla eikä työvoimapoliittisia satsauksia lisäämällä. Tuolloin hallituksen toteuttamassa työvoimapolitiikassa korostuisivat puheteot, joista työministeri Ihalaisen toivomus on yksi esimerkki. Ne eivät auta.
Ministeri Ihalainen haluaa varmasti ministeriönsä käyttöön nykyistä enemmän työvoimapolitiikkaan suunnattavia resursseja. Perusongelma on siinä, että työttömyysasteen alenemistavoitteen lisäksi hallitusohjelmaan sisältyvät myös tavoitteet vähentää valtiontalouden alijäämää ja velkaantuneisuutta. Jo nyt on varmaa, ettei näitä kaikkia tavoitteita saavuteta.
Työttömyyden kasvun hillitseminen edellyttää lähitulevaisuudessa sitä, että hallitus luopuu mahdollisimman pian tavoitteistaan alijäämän ja velkaantumiskehityksen osalta.
Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
uutiskirje 
