Toki esille nousi syksyllä puhuttaneet asiat, kuten valtatie 8 kohtalo ja Liikenneviraston toimintakyky. Kyllöseltä kysyttiin ministeriön ja viraston välisistä suhteista nyt, kun virastoon on nimitetty uusi johtaja.
– En näe tehtävänjaossa minkäänlaista ongelmaa. Lähdemme yhdessä viemään prosessia eteenpäin, Kyllönen sanoi.
Keskustaa pänni erityisesti se, että yksityisteiden tuki romahtaa siitä, mihin on totuttu, ja tieverkoston kunto huoletti yli puoluerajojen. Valitusta tuli yksittäisten teiden jäämisestä ilman rahoitusta. Eniten huomiota sai valtatie 8, jonka kohtalosta olivat huolissaan ainakin perussuomalaisten Ari Jalonen ja Ritva Elomaa, SDP:n Kristiina Salonen , kokoomuksen Ilkka Kanerva ja Jukka Kopra.
Ministerin mielestä valtiovarainvaliokunnan ensi vuoden talousarvioon yksityisteille lisäämä miljoona euroa on tarpeellinen.
– Kuten olen monta kertaa julkisuudessa sanonut, ensi keväänä kehysriihessä rahoitusasioista päätetään, Kyllönen vastasi.
Ministerin mielestä valtiovarainvaliokunnan ensi vuoden talousarvioon yksityisteille lisäämä miljoona euroa on tarpeellinen. Hän kiitti valiokuntaa ylipäätään myös kaikkiaan 11 miljoonan lisäyksestä väyläverkostoon.
– Määrärahatoiveet ja tarpeet ovat rajattomia, mutta jokainen miljoona, joka pystytään lisäämään, tulee tarpeeseen, ministeri sanoi.
Tarpeista kertoo sekin, että kansanedustajat ovat tehneet ensi vuoden budjettiin väyliä koskevia määräraha-aloitteita lähes miljardin euron edestä. Huomenaamun äänestyksissä ne kaikki kaatuvat.
– Hallitus on yhteisesti päättänyt leikkauskohteista silloin, kun leikkauksia on kohdistettu jokaikiselle toimialalle. Jokainen edustaja tietää taloustilanteen, jossa elämme. Yksikään toimiala ei ole sen turvatummassa asemassa, ministeri muistutti.
Sata miljoonaa vuodessa
Toiveiden rajattomuudesta kertoi myös keskustelu. Kasitien lisäksi kannettiin huolta ainakin valtateistä 2, 3, 5, 6 ja 12 sekä lukuisista muista väylistä.
Teiden kestokykyyn liittyen ihmeteltiin sitä, että maantieliikenteen painorajoja nostetaan samaan aikaan, kun teiden kunnossapitoon ei saada riittävästi rahaa.
Mikko Alatalo (kesk.) lainasi tiehallinnon entisiä pääjohtajia, joiden mukaan valtateistä uhkaa tulla kärrypolkuja samaan aikaan, kun rekkojen kokonaispainoja nostetaan.
– Raiteet eivät mene joka paikkaan, niin miten tiet kestävät tämän rasitteen?
Hän arvioi, että hallituksen liikennepolitiikka tähtää autoliikenteen alasajoon.
Ministeri totesi, että tavoite on siirtää raskasta liikennettä raiteille.
– Mutta kuten mainittiin, kaikkialla ei ole raiteita. Ihmisten ja tavaran liikuttaminen vaatii myös kumipyöräliikennettä ja tätä tasapainoa haetaan tällä hetkellä. Jokainen tietää, että väyläverkostomme tarvitsee kunnostusta ja sen rahoitus on vähintään satamiljoonaa euroa vuodessa perusväylänpidon osalta jäljessä. Valitettavasti meillä ei ole ollut varaa tehdä tätä satsausta.
Kymmenen vuoden takamatka
Ministeri totesi perusväylänpidon olevan iso ongelma.
– Olemme kymmenen vuoden takamatkalla sen osalta, että kaikki liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet saadaan järjestykseen ja voidaan pikkuhiljaa purkaa väyläverkoston korjausvelan pattia, Kyllönen sanoi.
Hän totesi että perusväylänpito on hyvä elvytyskeino, jolla on hyvä työllisyysvaikutus.
– Niillä voidaan kohentaa elinkeinoelämän ja alueellisen kilpailukyvyn tasoa. Tästä ei voi olla kuin samaa mieltä.
Useissa puheenvoroissa toivottiin, että hallitus takaa syksyn mittaan puuttuviksi havaitut rahat väylähankkeille kevään kehyspäätöksissä.
– Selonteon linjauksia viedään yhteisesti eteenpäin, ministeri sanoi.
Hän lupasi myös valiokunnan edellyttämän selvityksen liikennepoliittisen selonteon listaamien hankkeiden toteuttamisesta. Epäselvyyttä asiaan toi syksyllä ministeriössä tehty havainto, että Liikenneviraston laskelmat hankkeiden suhteen eivät pidä.
uutiskirje 
