Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy on vaikeutunut. Yle uutisten (7.1.) mukaan entistä useampi työkyvyttömyyseläkkeen hakija saa hylkäävän päätöksen.
Yrittävätkö työkyvyn arvioijat nyt pidentää työuria, kun hylkäysten osuus hakemuksista on noussut suuremmaksi kuin koskaan? Vai mistä oikein on kysymys, kun sama tahti on niin Kelassa kuin työeläkeyhtiössäkin? Kelassa on hylätty enemmän kuin joka kolmas hakemus ja työeläkeyhtiöissäkin joka neljäs.
Selkeää syytä kehitykseen ei kukaan osaa kertoa. Talouskriisi ei kelpaa syntipukiksi, ainakaan yksinään. Tärkeää on kuitenkin löytää syyt, jotka ovat johtaneet tähän huolestuttavaan kehitykseen. Onko hylkäyskriteerejä esimerkiksi muutettu?
Kahta samanlaista hylkäyspäätöstä ei ole. Työkyvyttömyys on aina yksilöllistä, mutta nyt täytyy selvittää, onko hakemuksissa joitakin sellaisia yhteisiä piirteitä, jotka ovat saaneet hylkäysprosentin kääntymään nousuun. Ylen uutisen mukaan hylkyjen määrä on suurin nuorilla, monista sairauksista kärsivillä ja vähän koulutetuilla.
Hylkyprosentti on noussut samaan aikaan, kun meillä on käyty aktiivista yhteiskunnallista keskustelua tarpeesta pidentää työuria. Ongelmaksi tässä keskustelussa on nähty muun muassa se, että niin moni joutuu ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Parannuskeinoksi on esitetty muun muassa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon parantamista.
Jokainen hylkäyspäätös on sen saajalle aina nöyryyttävä pettymys ja suuri ihmetyksen aihe. Sairas ja usein vielä työtönkin ihminen ei jaksa byrokratian viidakossa useinkaan lähteä selvittämään, miksi häntä kohdellaan kaltoin.
Ikuinen ihme onkin, miten vieraat lääkärit pystyvät edes potilasta näkemättä arvioimaan hänen työkuntonsa?
uutiskirje 