Italian parlamenttivaalien tulos herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Poliittisesti maa on lähes täydellisessä pattitilanteessa.
Vanha kettu Silvio Berlusconi teki sen taas eli nousi muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ratkaisevaan rooliin.
Italialaiset äänestivät eurokriisin varjossa. Euroopan unioni ja euro eivät ole Italiassa erityisen hyvässä kurssissa. Kansalaiset ilmaisivat tyytymättömyytensä hallitukseen ja sen eurokriisin seurauksena harjoittamaan säästöpolitiikkaan. Suhteellisen korkea äänestysprosentti (75) kertoo, että kansalaiset haluaisivat vaikuttaa.
Protesti kanavoitui ennen muuta koomikko Beppe Grillon oikeistopopulistiseen Viiden tähden liikkeeseen, joka sai jopa yllättävän suuren kannatuksen. Näiden vaalien jälkeen se on itse asiassa kannatukseltaan Italian suurin puolue.
Osa protestiäänistä meni varmasti myös Berlusconin ympärille muodostetulle koalitiolle. Virkamieshallitusta johtaneen Mario Montin keskustaliittoutuma koki karvaan tappion eikä Pier Luigi Bersanin keskustavasemmistolainen koalitio pystynyt nousemaan vaalien voittajaksi.
Tämä ei ole ensimmäinen (eikä varmaan viimeinenkään) kerta, kun Italiassa ollaan vaalien jälkeen suuren hämmennyksen vallassa. Toimivaa hallitusta on vaikea saada kasaan. Monet tarkkailijat pitäväkin mahdollisena, että uudet vaalit ovat edessä nopeasti, viimeistään syksyllä. Sitä ei kukaan pysty sanomaan, muuttuuko mikään muutamassa kuukaudessa. Ainakin Berlusconi ja Grillo saavat lisää aikaa viedä populistisia teemojaan kansan pariin.
Italiassa voi tosin tapahtua sellainenkin ihme, että Bersanin keskustavasemmisto ryhtyy muodostamaan hallitusta Berlusconin liittoutuman kanssa. Se tuntuu aika mahdottomalta tehtävältä, vaikka Berlusconi ei suljekaan sitä pois vaihtoehtojen joukosta. Sellainen sekahallitus tuskin olisi kuitenkaan pitkäikäinen ja todennäköisesti johtaisi nopeasti uusiin vaaleihin – ja pelaisi Grillon pussiin.
Grilloa ja hänen puoluettaan muut eivät ota vakavasti, joten suuresta kannatuksestaan huolimatta sillä tuskin on asiaa hallitukseen, vaikka hyvin hajanaisessa puolueessa lienee niitäkin, joita hallitukseen pääsy oikeasti kiinnostaa.
Eurokriisin ratkaisujen kannalta Italia tarvitsisi olojen vakauttamista ja toimintakykyisen hallituksen. Berlusconin uusi nousu vaikuttaa tasan päinvastaiseen suuntaan.
uutiskirje 
